Pitäjänmäki-seuran hallitus on ottanut kantaa asemanseudun kaavamuutosehdotukseen joka on nyt lausuntokierroksella. Kannanottoluonnoksemme on kokonaisuudessaan tässä alla. Seuran Facebook-sivulla ja ”Pitäjänmäki” ryhmässä voi esityksestä vapaasti keskustella ja siihen vaikuttaa. Lopullinen kannanotto toimitetaan Helsingin kaupungille ensi viikon alkupäivinä.
Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja
Pitäjänmäki-seura on käsitellyt Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavan muutosehdotusta 12602 joka on päivätty 23.10.2020. Keskeisiä esiin nostamiamme kysymyksiä ovat:
- Asemakaavan muutosehdotus ei ole vuoden 1998 rautatiesopimukseen perustuvan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Pitäjänmäen Asemapuiston suojelupäätöksen mukainen.
- Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvä Pitäjänmäen Asemapuiston läpi johdettava kevyen liikenteen baana muuttaa puiston luonteen keskeisiltä osin suojelupäätöksen vastaisesti liikenneväyläksi ja baanalle ominaiset korkeat ajonopeudet vaarantavat lasten ja muiden puiston käyttäjien turvallisuutta.
- Asemakaavan muutosehdotuksen sisältämä suunnitelma tonttijaoksi merkitsee esitetyssä muodossaan rautatiesopimukseen pohjautuvan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön menettämistä ainakin asemarakennuksen lähialueella.
- Asemakaavan muutosehdotus käsittää Pitäjänmäen Asemapuiston osalta vain Helsingin ja Espoon välisen kevyen liikenteen baanan ja puistossa olevien suojeltujen rakennusten yksityistämisen mahdollistavat suunnitelmat.
- Pitkäaikaisesta ylläpidon puutteesta rapistuneen Asemapuiston saattamista rautatiesopimuksen perustuvan suojelupäätöksen edellyttämään kuntoon ei kaavamuutosehdotuksessa käsitellä kuin ylimalkaiseesti. Ehdotus ei anna riittävää varmuutta sille että suojelupäätöstä tältä osin noudatettaisi eikä miten se toteutuisi.
- Pitäjänmäen Asemapuisto on kaupunginosan perinteisen keskusalueen ainoa puisto. Asemakaavan muutosehdotus jättäisi siitä vain rippeitä alueemme asukkaiden virkistyskäyttöön.
- Asemakaavan muutosehdotus muuttaisi tämän perinnerikkaan Pitäjänmäen kylän ja kaupunginosan keskustan liikenteen läpiajoalueeksi.
Pitäjänmäen kyläyhteisön perinteinen sydänalue sijaitsee Reimarlassa vanhan rautatieaseman ja asemapuiston alueella lähiympäristöineen. Mielestämme nyt esillä oleva kaavaehdotus Hankenro 0563_7 HEL 2016-009018 muuttaa tätä kulttuuriympäristöä tavalla ja laajuudessa joka tekee siitä läpiajoväylän ja on voimassa olevien 1998 allekirjoitettuun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimukseen (Rautatiesopimukseen) perustuvien suojelumääräysten vastainen.
Helsingin kaupungin julkaisemassa ”PITÄJÄNMÄEN ASEMA Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämistavoitteet Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:17” kuvataan asemapuistoa seuraavasti:
”Pitäjänmäen rautatierakennusten ja asemapuiston muodostama poikkeuksellisen eheä 1900-luvun alun rantaradan asemaympäristö on yksi pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneistä asema-alueista ja muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.”
Asema-alue rakennuksineen ja puistoineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja on suojeltu vuoden 1998 rautatiesopimuksella.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 20.3.2014 Kulttuuriympäristöstrategia 2014–2020 määritellään kulttuuriympäristö näin:
” Kulttuuriympäristö on yhteisön ja ihmisten muistin ja identiteetin perusta. Hyvin säilyneenä, alueellisesti omaleimaisena ja eri aikakausista rakentuvana se on mittava kansallinen omaisuus, johon sisältyy merkittäviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia arvoja. Kulttuuriympäristön suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen lisäävät alueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä, toteuttavat kestävää kehitystä sekä ylläpitävät kansallisomaisuuden arvoa.”
Nyt käsiteltävässä kaavaehdotuksessa sanotaan mm. näin:
” Kaavaratkaisun tavoitteena on … suojella vanhan rautatieaseman kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristökokonaisuus. ”
Toisaalta siinä sanotaan sitten näin:
” Pyöräliikenteen esikaupunkialueen tavoiteverkossa rantaradan pohjoispuolelle on osoitettu kaksisuuntainen baanayhteys ja Pitäjänmäentielle sekä Konalantielle yksisuuntaiset pyöräilyn pääreitit.”
Helsingin kaupungin Ympäristöhistoriallinen selvityksessä 2018 annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa nyt esillä olevasta baanasuunnitelmasta:
”Asema-alueen läpi kulkevan kevyenliikenteen väylä on tarkoitus ottaa osaksi radan varren pyöräilyn laatukäytävää, baanaa.2 Tämä tarkoittaa leveän 6 metrisen kevyenliikenteen väylän sijoittamista alueelle. Baanan linjauksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä.”
Lausunnossaan nyt käsiteltävänä olevaan kaavaehdotukseen toteaa museovirasto mm. seuraavaa:
”Jalankulku- ja pyöräilyreittien avaaminen asemapuistoon edellyttää, että ne soveltuvat mittasuhteiltaan, pinnoiltaan, rakenteiltaan ja kalusteiltaan historialliseen puistoon.”
Pitäjänmäki-seura katsoo että 6 metrin levyisen polkupyöräbaanan vetäminen reuna-alueineen jo nyt kapean puiston läpi rikkoo Rautatiesopimukseen perustuvaa suojelupäätöstä, etenkin kun se on kaavan mukaan tarkoitus tuoda merkittäviltä osiltaan puiston keskelle.
Asemarakennuksen tontin 46113 suunniteltu muoto on selvästi luotu aiotun baanan ehdoilla mahdollistamaan korkeat ajonopeudet. Lisäksi se muuttaa merkittävästi Asemapuiston arvokkaan ja suojellun kulttuuriympäristön luonnetta jossa rautatiesopimuksen mukaisesti on rakennuksia ympäröivillä lähialueilla olennainen merkitys. Leveän baanan vieminen suojeltavan lehmuskujan kokonaisuuden kannalta tärkeään ja historialliselta ja maisemalliselta arvoltaan keskeiseen osaan asemarakennuksen vieressä on myös suojelupäätöksen vastaista.
Jalankulkijoiden, puistossa leikkivien lasten ja muiden asemapuiston käyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi ei puiston halki pidä kevyen liikenteen leveää ja nopeaa baanaa rakentaa.
Tavanomaisen pyörätien luominen radan varteen ja sen vieminen asemarakennuksen ohi hidastavalla reitillä joka rajoittaa kevyen liikenteen ajonopeudet puistoon sopiviksi, säilyttää lehmuskujan ja sen pinnoitteen koko matkaltaan, erottaa puistoalueen ja jalankulkutien mahdollisimman hyvin pyörätiestä ja kunnioittaa puistoa historiallisena asema-alueena sille kuuluvine ominaispiirteineen olisi hyväksyttävä ratkaisu.
Lehmuskuja tulisi muilta osin määritellä vain jalankulkureitiksi eikä meillä ole huomautettavaa siihen että tarvittava läpiajo tonteille sallitaan. Katsomme myös että kaavamuutosesitykseen sisältyvä suunnitelma lehmuksen poistamisesta arvokkaalta lehmuskujalta rikkoo sen kokonaisuuden ja on puiston suojelupäätöksen vastaista.
Eri vaiheissa on tätä perinnerikasta aluetta ja sen osana myös Asemapuistoa huomattavasti kavennettu ja kutistettu kun rantarataa ja ajoneuvokatuja on levennetty.
Helsingistä Espoon suuntaan kulkevien nopeiden ja leveiden kevyen liikenteen baanojen vieminen Pitäjänmäen Reimarlan läpi ei mielestämme ole tarkoituksenmukaista. Tässä on kyseessä kapeahko rakennettu perinteinen kulttuuriympäristö joka tulee säilyttää.
Rantaradan eteläpuoli samoin kuin Kehä I eteläpuoli ovat läpiajoliikenteelle huomattavasti parempia vaihtoehtoja.
Pidämme tärkeänä että Pitäjänmäen Asemapuisto säilyy avoimena hyvin hoidettuna rautatiesopimuksen määrittelemänä suojeltuna virkistysalueena joka palvelee lähiseudun asukkaita ja muita. Rakennuksiin liittyvät tonttialueet tulisi rajata siten että niihin kuuluu vain välitön piha-alue. Tonttien 46113 ja 46114 rajaaminen olisi siten arvioitava uudelleen niin että asemapuiston puistoalueet säilyvät puiston osana.
Nyt käsittelyssä oleva kaavaehdotus, tonttirajausten ja kevyen liikenteen baanan yhteisvaikutusten tuloksena, merkitsisi että Pitäjänmäen Asemapuistosta jää vain kaksi erillistä kaistaletta jäljelle.
Kaksoisvahtituvan osalta tulisi ympäröivä mäkialue määritellä osaksi kaikille avointa puistoa, avata esteetön näkymä kaksoisvahtituvalle ja sen pihapiiriin, ja avata suora yhteys jalankulkijoille Asemapuiston ja Rantaradantorin välille ilman että tarvitsee kiertää Pitäjänmäentien kautta.
Pitäjänmäki-seura on Asemapuiston asemakaavan käsittelyn yhteydessä tehnyt ehdotuksen asukastalon perustamisesta alueelle, esimerkiksi osoittamalla kaksoisvahtitupa tähän käyttöön.
Kun alueen asemakaavaehdotusta käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa 19 toukokuuta 2020 tehtiin seuraava esitys: Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää ryhtyä toimiin jotka tähtäävät asukastalon toteutumiseen Pitäjänmäellä. Esitys hyväksyttiin lautakunnassa äänin 11 – 1.
Nyt esillä olevassa asemakaavan muutosesityksessä lähdetään kuitenkin siitä että kaikki puiston tontit ja rakennukset kaavoitetaan yksityisille omistajille. Kun itse asemarakennus on jo siirtynyt yksityiseen omistukseen ei Pitäjänmäen keskeisillä alueilla olisi jäljellä yhtään kiinteistöä josta luontevasti voitaisi kehittää talo ja toimintakeskus tämän kaupunginosan asukkaille.
Alueen läntisen osan suhteen ei Pitäjänmäki-seuralla ole sellaisenaan huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen sisältämään asunto- ja liiketilarakentamiseen. Pidämme kuitenkin tärkeänä että jalankulkijoille luodaan esteetön ja turvallinen kävelyreitti asemapuistosta Rantaradankalliolle. Rantaradankallion kävely- ja pyörätiet on suunniteltava niin ettei pyöräilijöiden ajonopeus muodostu sellaiseksi että se vaarantaisi puistoalueella olevien lasten ja muiden jalankulkijoiden turvallisuutta.
