Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016
(Hallituksen esitys
syyskokoukseen 2015)
1. Yleistä
1.1. Historia
Pitäjänmäki-seura ry perustettiin vuonna 1960. Historiatietoja löytyy yhdistyksen nettisivuilta.
1.2. Toiminta-alue
Pitäjänmäki-seuran toiminta-alueeseen kuuluu viisi asuinaluetta ja neljä työpaikka-aluetta
– Kyläkirkontien asuinalue (omakoti- ja pienkerrostaloja, palveluasumista)
– Reimarlan asuinalue (kerrostaloja ja omakotitaloja)
– Marttilan asuinalue (omakotitaloja)
– Strömbergin asuinalue (kerrostaloja)
– Tali -Taimiston asuinalue (kerrostaloja)
– Takkatien – Arinatien työpaikka-alue
– Vihdintien työpaikka-alue
– Strömbergin työpaikka-alue
– Talin – Taimiston työpaikka-alue
Lisäksi Pitäjänmäkeen kuuluvat Talin siirtolapuutarha ja Talin liikuntapuisto
Pitäjänmäen maantieteellinen ja toiminnallinen keskus sijaitsee kirjaston ja koulun ympäristössä.
Pitäjänmäen ”naapurikyliä” ovat Leppävaara, Konala, Pajamäki, Munkkivuori, Etelä-Haaga ja
Lassila.
1.3. Pitäjänmäen tilastotietoja
Pitäjänmäen alueella on noin
– 100 taloyhtiötä
– 500 omakoti-, rivitalo- ja pienkerrostaloasuntoa
– 1000 yritystä
– 10 000 asukasta
– 20 000 työpaikkaa
2. Voimassaoleva strategiapäätöksen päivittäminen
2.1. Strategian päätavoitteet ja painopisteet
Pitäjänmäkeä halutaan kehittää vehreänä ja yhteisöllisenä kaupunkikylänä.
Strategian päätavoitteet ovat 1) Taloyhtiöjäsenmäärän kasvattaminen 20 taloyhtiöön, 2)
Henkilöjäsenmäärä kasvattaminen 250 jäseneen ja 3) Mätäjoen ja muun luontoympäristön
kehittäminen.
3. Jäsenistö
3.1. Jäsenistön määrä ja muutokset 2014 – 2015
Jäseniä on 185 henkilöjäsentä, 10 yritysjäsentä ja 2 taloyhtiöjäsentä.
3.2. Jäsenhankinta
Vuoden 2015 aikana jäsenhankinta onnistui hyvin. Vuoden 2016 aikana kiinnitetään huomiota erityisesti taloyhtiöjäsenten hankintaan.
4. Hallituksen toiminta
4.1. Toimipiste kirjastossa
Hallitus kokoontuu kirjastossa. Siellä on myös ”virallinen ilmoitustaulu” ja aloitelaatikko. Jäsenten on mahdollista osallistua sopimalla asiasta etukäteen puheenjohtajan kanssa. Hallituksen kahvitus tapahtuu omatoimisesti.
4.2. Kokoukset
Säännölliset kokoukset sovitaan toimintavuoden alussa. Sen lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia ja sähköpostikokouksia.
4.3. Kevät- ja syyskokouksen valmistelu
Syyskokouksessa päätettävien toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelu tehdään strategiaa noudattaen ja edellisen vuoden kokemuksia hyödyntäen. Vuonna 2016 päivitetään samalla myös strategia. Kevätkokouksessa päätettävien toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu aloitetaan heti vuoden 2016 alussa. Kevätkokoukseen tuodaan myös selvitys strategian
etenemisestä.
4.4. Työnjako / vastuuhenkilöt
Koko hallitus osallistuu tehtävien valmisteluun ja toteutukseen.
5. Päätapahtumat
5.1. Laskiainen helmikuussa
Järjestetään yhdessä ”naapurikylien” kaupunginosayhdistysten kanssa (Leppävaara, Konala, Munkinseutu, Pajamäki), Mannerheimin lastensuojelusäätiön, Talin liikuntapuiston ja Talin kartanon kanssa. Suunnittelu aloitetaan heti syyskokouksen jälkeen. Tilaisuus toteutetaan, jos yhteistyö ja rahoitus onnistuvat.
5.2. Runoilta huhtikuussa
Musiikillinen runoilta järjestetään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, jos rahoitus onnistuu. Luvassa on korkean tason esitys.
5.3. Siivoustalkoot toukokuussa
Siivoustalkoot järjestetään sopivana ajankohtana ennen kasvukauden alkua.
5.4. Pitskun Putous -tapahtuma toukokuussa
Siivoustalkoiden jälkeisenä sunnuntaina järjestetään Pitskun Putous -tapahtuma.
5.5. Pitäjänmäki Päivä -tapahtuma syyskuussa
Pitäjänmäki Päivä -tapahtuma järjestetään nykyistä laajempana.
6. Kyläavustaja -toiminta
Kyläavustaja toimintaa pyritään jatkamaan. Uusi kyläavustaja valitaan nykyisen kyläavustajan työsopimuksen päätyttyä. Kyläavustaja -toiminnasta tehdään erillinen talousarvio. Yhdistykselle ei synny kustannuksia toiminnasta. Kaikki palkanmaksuun liittyvät asiat hoitaa Suomen Kyläyhdistystoiminta ry (SYTY ry), jonka kanssa yhdistys tekee sopimuksen.
7. Ikäväki -toiminta
Ikäväki – toimintaan osallistutaan entisten vuosien malliin. Yhdistyksemme puheenjohtaja on valmis toimimaan Ikäväki – ryhmän kokousten puheenjohtajana ja sihteerinä. Pitäjänmäki-seuran vastuulla ovat Pitskun Putous – konsertti ja Pitäjänmäki Päivä.
8. Pitäjänmäen muistipiiri-toiminta
Pitäjänmäen muistipiiri-toimintaan osallistutaan entisten vuosien malliin. Toimintaa tuetaan erikseen esitettävien tukihakemusten kautta, jos varoja riittää.
9. Pit-Ko ry:n toiminnan tukeminen
Pit-Ko ry:n toimintaan osallistutaan entisten vuosien malliin. Toimintaa tuetaan erikseen
esitettävien tukihakemusten kautta, jos varoja riittää.
10. Vastaanottokeskusten toiminnan tukeminen
Osallistutaan toimintaan tarpeen mukaan yhdessä varsinaisten vastuutahojen ja muiden
yhteisöjen kanssa.
11. Muut tapahtumat
Syyskokouksessa mahdollisesti hyväksyttävät lisätapahtumat ja -toiminta.
12. Viestintä
12.1. Kotisivu
Yhdistys ylläpitää ja uusii kotisivuja tarpeen mukaan. Tarkoituksena on saada kotisivuille online – kuva Mätäjoen putouksesta. Kotisivuille nimetään oma vastuuhenkilö.
12.2. Facebook
Yhdistys ylläpitää ja uusii Facebook -sivuja tarpeen mukaan. Facebook – sivuille nimetään oma vastuuhenkilö.
12.3. Jäsensähköposti
Jäsenille lähetetään jäsentiedote 4 kertaa vuodessa. Ainakin yhdessä jäsentiedotteessa on mukana ajankohtainen kysely.
12.4. Postitukset
Jäsenpostitukset säilytetään nykyisellä tasolla.
12.5. Vuosijulkaisu
Pitäjänmäki Päivän yhteydessä pyritään tekemään vuosijulkaisu, jossa kerrotaan tietoa
Pitäjänmäki-seuran toiminnasta laajemmin. Toteutus riippuu ulkoisen rahoituksen onnistumisesta.
12.6. Katuviestintä
Katuviestintää kehitetään erityisesti Pitäj&a
uml;nmäki Päiviin liittyen.
12.7. Lehtiviestintä
Tapahtumista pyritään saamaan ilmaiset ilmoitukset Hesariin ja paikallislehtiin.
12.8. Televisio ja radio
Pyritään saamaan myös julkisuutta Mätäjoen kehittymiselle ja kyläavustajatoiminnalle.
13. Yhteistoiminta
13.1. Kaupunginosayhdistykset
Tiivistetään yhteistoimintaa ”naapurikylien” kanssa turvapaikkakeskuksiin ja
Laskiaistapahtumaan liittyen.
13.2. Pitäjänmäen teollisuusyhdistys ry
Kehitetään yhteistyötä jäsenhankinnan, Mätäjoen kehittämisen ja elinkeinoelämän/työpaikkojen näkökulmasta. Vuoden 2016 jatketaan ympäristö- ja
liikenneongelmia aiheuttavan Arinatie 13 -tontin (jäteaseman perustaminen) kehittymistä.
13.3. Helsingin kaupunki
13.3.1. Uusi avustusjärjestelmä
Seurataan uuden avustusjärjestelmä kehittymistä ja pidetään huolta, että
uudistusta osataan hyödyntää maksimaalisesti Pitäjänmäen hyväksi.
13.3.2. Liikenneturvallisuus
Osallistutaan Länsi-Helsingin liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaan.
13.3.3. Lausuntopyynnöt
13.3.3.1. Asemakaavoitus ja rakentaminen
Annetaan pyydetyt lausunnot valmistelun ja hallituksen käsittelyn jälkeen.
Nimetään lausunnon valmistelija aina erikseen.
13.3.3.2. Katu- ja puistoasiat
Annetaan pyydetyt lausunnot valmistelun ja hallituksen käsittelyn jälkeen.
Nimetään lausunnon valmistelija aina erikseen.
13.3.3.3. SOTE -asiat
Kiinnitetään erityistä huomiota Pitäjänmäen terveyskeskusta koskevaan
keskusteluun.
13.3.3.4. Muut asiat
Annetaan tarvittavat muut lausunnot.
13.4. Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ry, HELKA ry
Osallistutaan HELKA ry:n toimintaan. Pyritään vaikuttamaan siihen, että HELKA ry:n toiminta kehittyisi paremmin kaupunginosayhdistyksiä kehittäväksi ja palvelevaksi.
13.5. Pitäjänmäen paikallisyhdistykset ja muut toimijat
Ollaan yhteistyössä tarvittaessa. Erityisen tärkeitä paikalisyhdistyksiä ovat Pitäjänmäen
Tarmo ry ja Pitäjämäen musiikkiopisto.
13.6. Pitäjänmäen taloyhtiöt
Pyritään samaan taloyhtiöt yhdistyksen jäseniksi, koska molemmilla on yhteinen intressi
Pitäjänmäen asuinalueiden kehittämiseksi yhä vehreämmiksi ja yhteisöllisemmiksi.
13.7. Pitäjänmäen yritykset
Lisätään yhteistyötä Pitäjänmäen teollisuusyhdistyksen kanssa.
13.8. Pitäjänmäen seurakunta
Kehitetään yhteistoimintaa entisestään.
14. Avustusten myöntäminen
14.1. Koulun stipendit
Myönnetään varoja stipendeihin entisten vuosien tapaan.
14.2. Pitäjänmäki Päivän urheilupalkinnot
Myönnetään varoja palkintoihin entisten vuosien tapaan.
14.3. Muut avustukset
Myönnetään hallituksessa avustuksia hakemuksesta, jos varoja on.
15. Huomionosoitukset
15.1. Kaatuneiden muistopäivään ja Itsenäisyyspäivään osallistuminen
Osallistutaan entisten vuosien malliin.
15.2. Kotiseutuliiton ja HELKA ry:n ansiomerkit
Haetaan ja maksetaan, jos esityksiä tehdään.
15.3. Muut huomionosoitukset
Pohditaan oman Pitäjänmäki Päivillä jaettavan ansiomerkin kehittämistä.
16. Taloudenhoito
16.1. Taloudenhoidon periaatteet
Yhdistys minimoi kaikki taloudelliset riskit. Hankintasitoumukset tehdään vasta, kun
ulkopuolinen tai oma rahoitus on selvä. Isommat hankinnat päätetään etukäteen
hallituksessa. Kaikki hankinnat hyväksytään hallituksessa, ennen tilintarkastusta. Jos jotain hankintaa ei hyväksytä, sitoutumisen tai hankinnan tehnyt henkilö joutuu maksamaan sen omista varoistaan.
Taloutta pyritään parantamaan jäsenhankinnalla ja saamalla tilaisuuksiin / julkaisuihin tukiilmoituksia.
16.2. Perustoiminnan rahoitus ja ulkopuolinen rahoitusta
Perustoiminnan rahoitus tapahtuu hyväksytyn talousarvion osoittamilla varoilla.
Tilaisuuksien ja julkaisujen rahoitus voi tapahtua myös saatujen ulkopuolisten tukien varassa. Jos ulkopuolista rahoitusta ei saada, ei tilaisuuttakaan voida järjestää tai julkaisua tehdä.
16.3. Muu toiminnan rahoitus
Yhdistys voi mennä mukaan projekteihin, joiden kautta se saa varoja projektin kuluihin.
16.4. Pankkiasioiden hoitaminen
Taloudenhoitaja huolehti laskujen maksusta Nordeassa olevalta tililtä.
16.5. Taloudenhoitajan tehtävät
Taloudenhoitaja huolehtii seuraavista tehtävistä:
o talousarvioehdotuksen laadinta yhdessä puheenjohtajan kanssa
o laskujen maksaminen
o kirjanpito
o tilinpäätöksen valmistelu
o veroasiat ja talouteen liittyvät ilmoitukset muille viranomaisille
taloustilanteen ilmoittaminen hallitukselle jokaisessa hallituksenkokouksessa
siten, että selvityksestä ilmenee mahdollisimman hyvin sen hetkinen
käyttötilin saldo, tehdyt sitoumukset ja saamiset.
17. Viralliset asiat
17.1. Yhdistysrekisteri
Yhdistysrekisteriin ilmoitetaan nimenkirjoittajien muutokset ja sääntömuutokset.
17.2. Verotus
Verottajalle ilmoitetaan yhdistyksen ja palkkioiden maksuun liittyvät asiat.
18. Dokumentointi ja arkistointi
18.1. Kokousasiakirjat
Hallituksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat pöytäkirjat sen jälkeen, kun ne on hyväksytty. Pöytäkirjat arkistoidaan sähköisesti ja paperimuodossa. Pöytäkirjoihin liitetään tärkeät liitteet ja asiakirjat.
Yhdistyksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa.
Kirjallinen aineisto säilytetään yhdistyksen kaapissa kirjastossa.
18.2. Muut asiakirjat ja aineisto
Hallitus voi arkistoida muita asiakirjoja ja aineistoa parhaaksi näkemällään tavalla
18.3. Sihteerin tehtävät
Sihteerin tehtävänä on
o laatia yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa hallituksenkokouksen esityslista
o pitää hallituksen päätöspöytäkirjaa
o huolehtia pöytäkirjojen arkistoinnista
o huolehtia muiden asiakirjojen ja aineistojen arkistoinnista
Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2015