HELSINKI KAIKKI SIVUT PITÄJÄNMÄELLÄ TAPAHTUU YMPÄRISTÖ - LUONTO - LIIKENNE

PITSKUN JA KONALAN PERHEET JA KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET VASTUSTAVAT KONALANTIEN RUOTSINKIELISEN PÄIVÄKODIN SULKEMISTA

Daghemmet Sockenstugan tulee säilyttää omana yksikkönään osana ruotsinkielistä päiväkotiverkostoasanoo vanhempainyhdistys kannanotossaan. Pitäjänmäki-seura ja Konala-seura tukevat perheiden vaatimusta ja katsovat yhteisessä kannanotossaan että kaupungin edustajat ovat antaneet kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle virheellisiä väestötietoja.
Pitäjänmäen ruotsinkielinen päiväkoti Sockenstugan palvelee suurta määrää perheitä Pitskusta, Konalasta ja muilta lähiseuduilta.

Sockenbacka Hem och Skola r.f.:n kannanotto koskien suunniteltua Daghemmet Sockenstuganin lakkauttamista:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 15.6.2021 § 244 asia/18 päättänyt hyväksyä osoitteeseen Kutomokuja 3 toteutettavan päiväkodin tarveselvityksen sillä edellytyksellä, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto esittää tilantarpeen ruotsinkieliselle toiminnalle. Ruotsinkielinen jaosto on hyväksynyt tarve- selvityksen kokouksessaan 22.6.2021.

Tarveselvitystä koskevan ratkaisun perusteluissa on tuotu esiin suunnitelma sulkea ruotsinkielinen, osoitteessa Konalan 13 sijaitseva Daghemmet Sockenstugan. Nykyisestä päiväkodista lapset siirrettäisiin uuteen, Pitäjänmäen ja Munkkiniemen rajalle 2,6 kilometrin etäisyydelle nykyisestä päiväkodista rakennettavaan päiväkotiin, jota tarveselvitys koskee.

Kaupungin viranhaltijat ovat myöhemmin todenneet, että palveluiden suunnittelu koskee tulevaisuudessa myös Hoplaxskolanin Sockenbacka yksikköä.

Sockenbacka Hem och Skola r.f. vastustaa Daghemmet Sockenstuganin sulke- mista ja samalla Pitäjänmäen ruotsinkielisten päivähoitopalveluiden siirtämistä pois alueelta, jossa enemmistö alueen ruotsinkielisiä päivähoitopalveluita käyttä- vistä lapsista asuu.

Daghemmet Sockenstugan tulee säilyttää omana yksikkönään osana ruotsin- kielistä päiväkotiverkostoa.

Hoplaxskolanin Sockenbacka yksikkö tulee säilyttää vähintään nykyisessä laajuudessaan ja nykyisellä sijainnillaan.

Hoplaxskolanin Sockenbacka yksikkö’ eli perinteinen 100 vuotta täyttävä Pitäjänmäen ruotsinkielinen ala-aste joka käsittää luokat 1 ja 2 sekä esikoulun. Rakennus ja sen tonttialue on vahvasti suojeltu asemakaavassa.

Perustelut

Väestöennustetta ja alueen täydennysrakentamista ei ole huomioitu. Helsingin kaupungin omien väestöennusteiden mukaan selkeä enemmistö Pitäjänmäen ruotsin- kielisistä lapsista myös tulevaisuudessa asuu rantaradan pohjoispuolella Sockenstuganin läheisyydessä, ei Kutomokujan ympäristössä. Pitäjänmäen täydennysrakentaminen pai- nottuu rantaradan pohjoispuolelle, ei Kutomokujan läheisyyteen. Kasvavan asuinalueen keskeisiä lähipalveluita ei tule heikentää.

Paljon pidemmät päiväkotimatkat. Nykyisistä päiväkodin, esikoulun ja koulun oppilaista 90 % asuu päiväkodin ja koulun lähistöllä. Väestöennusteen mukaan selkeä enemmistö lapsista jatkossakin asuisi samalla alueella. Jos Sockenstugan suljetaan, näiden lasten on siirryttävä heidän oman asuinalueensa ulkopuolella sijaitsevaan päiväkotiin. Suurella osalla kävelyetäisyys päiväkotiin olisi 3-4 kilometriä. Huomattavasti pidemmillä matkoilla päiväkotiin on paljon negatiivisia seurauksia: mm. perheille jää vähemmän yhteistä aikaa ja perheiden jaksaminen heikkenee, lasten pidemmät hoitopäivät, lasten liikkuminen vä- henee, kun päiväkotiin ei voi kävellä tai pyöräillä, riippuvaisuus autolla ja bussilla kulke- misesta, josta seuraa myös mm. hiilidioksidipäästöjen lisääntymistä sekä liikenneonnetto- muuksien riskin kasvaminen.

Raideratkaisut eivät paranna Kutomokujan saavutettavuutta alueelta. Kutomokujan uusi päiväkoti sijaitsee lähempänä päiväkoti Elkaa Munkkiniemessä ja päiväkoti Tomte- bota Haagassa kuin Sockenstugania. Raidejokeri ja tulevaisuudessa Vihdintien pikaraitio- tie tulevat parantamaan uuden päiväkodin saavutettavuutta Munkkiniemestä ja Haagasta entisestään. Merkittävä enemmistö Pitäjänmäen ruotsinkielisistä lapsista asuu alueella, joilla raidehankkeilla ei juurikaan ole vaikutusta uuden päiväkodin saavutettavuuteen.

Ehyt ja yhtenäinen koulupolku hajoaa. Konalantie 13 sijaitsevalla koululla ja päivä- kodilla on ollut ratkaiseva merkitys siinä, että perheet ovat muuttaneet alueelle. Vierekkäi- sissä rakennuksissa toimivat päiväkoti, esikoulu ja koulu toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Päiväkodin sulkeminen veisi alueen ruotsinkielisiltä lapsilta nykyisen ehyen ja yhtenäisen opinpolun samassa pihapiirissä toisen luokan loppuun saakka. Hoplaxskolanin Socken- backa yksikön sulkeminen veisi alueen lapsilta mahdollisuuden lähikouluun myös alku- opetuksen osalta sekä tekisi lasten itsenäisen koulumatkan lähes mahdottomaksi.

Pakottaa valitsemaan ruotsinkielisten palvelujen ja sujuvan arjen välillä. Socken- stuganin ja koulun sulkeminen pakottaisi alueelle jäävät perheet valitsemaan ruotsinkie- lisen varhaiskasvatuksen ja toimivan arjen välillä. Päiväkoti ja koulu on alueen ruotsin- kielisten kohtaamispaikka, turvallinen ja yhteisöllinen tila lapsille ja perheille. Kokonai- suudella on merkitystä myös laajemmin kuin vain palveluiden piirissä oleville. Koulu ja päiväkoti muodostavat alueen viimeisen ruotsinkielisen tilan. Päiväkodin sulkeminen todennäköisesti vähentäisi alueelle muuttavien ruotsinkielisten perheiden määrää ratkaisevasti.

Varhaiskasvatuslain (540/2018) vastaista. Lain 5 § 4 momentin kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen palveluiden heikentä- minen Sockenstuganin lähialueella olisi säännöksen tarkoituksen vastaista. Lain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Suunniteltaessa päiväkodin sulkemista on kuitenkin mitä ilmeisimmin asetettu taloudelliset näkökulmat ensisijaisiksi.

Vastoin Helsingin kaupungin strategiaa 2017-21. Strategiassa korostetaan muun muassa, että päiväkodit löytyvät läheltä ja lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa sekä panostetaan laatuun ja tur- valliseen arkeen. Lähimmän ruotsinkielisen päiväkodin siirtäminen suunnitellulla tavalla on kaikkien näiden tavoitteiden vastaista.

Päiväkotirakennuksen puutteet ovat korjattavissa perusparannuksella. Päiväkodin pihat ja hieno ympäristö houkuttelevat lapsia leikkimään ja liikkumaan ja on varhaiskas- vatusympäristönä myös psyykkisesti ja sosiaalisesti lapsille turvallinen paikka kasvaa ja kehittyä. Rakennusten perusparannus sisältyy talonrakennushankkeiden rakentamis- ohjelmaan vuosiksi 2021-2030. Päiväkoti- ja koulurakennukset ovat Helsingin kaupungin asemakaavalla suojeltua kulttuuriperintöä. Rakennuksiin olisi tehtävä perusparannus joka tapauksessa.

Yhdenvertaisen kohtelun vastaista Sockenstuganin sulkeminen on vastoin eri alueilla asuvien lasten tasavertaista kohtelua. Ruotsinkielisiä varhaiskasvatuksen palveluita tulee

pystyä tarjoamaan alueellisesti yhdenvertaisesti siten, että päiväkoti on todellinen lähi- palvelu myös muilla kuin sosioekonomiselta asemaltaan hyvillä asuinalueilla asuvilla ruotsinkielisillä lapsilla.

Virheelliset ja puutteelliset tiedot. Sockenstuganin sulkemista on päätösaineistossa perusteltu virheellisillä ja puutteellisilla tiedoilla. Kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä, kuten lapsivaikutuksia, ei ole asianmukaisesti arvioitu.

Ratkaisuehdotus

Jotta Helsingin läntisen alueen ruotsinkieliseen varhaiskasvatuksen palvelutar- peeseen pystyttäisiin vastaamaan, tulee tarkastella Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjänmäen peruspiirien ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarvetta kokonai- suutena. On löydettävä ratkaisu, jolla Sockenstugan ja Hoplaxskolan Sockenbacka yksikkö voivat jatkaa toimintaansa nykyisellä sijainnilla. Valmistelun aikataulussa on huomioitava Munkkiniemeen rakennettavan DH Elkan rakentamisen valmistelu- vaihe.

Saavutettavuudeltaan uusi päiväkoti palvelee parhaiten perheitä, jotka asuvat Pitäjän- mäellä rantaradan eteläpuolella, Etelä-Haagassa ja Munkkiniemessä. Myös Pitäjänmäellä rantaradan pohjoispuolella asuvilla lapsilla tulee olla oikeus ruotsinkielisen varhaiskasva- tuksen ja perusopetuksen palveluihin asuinalueellaan eli päiväkodin ja koulun nykyisessä sijaintipaikassa.

Valmistelussa tulee käydä aitoa vuoropuhelua paitsi vanhempainyhdistyksen, myös Pitäjänmäki-seuran ja Konala-seuran kanssa.

Sockenbacka Hem och Skola tarjoutuu valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden avuksi.

Kannanoton liitteenä ovat laajemmat perustelut sekä infokartta.

Helsingissä 23.9.2021

Janina Riihimäki

Puheenjohtaja, Sockenbacka Hem och Skola r.f.

Liitteet

  1. Sockenbacka Hem och Skola r.f.:n kannanoton laajat perustelu
  2. Kartta Länsi-Helsingin päiväkotiverkostosta, alueen uusista liikennejärjestelyistä sekä Sockenstuganin ja Hoplaxskolan Sockenbacka-enhetenin lasten asuinpaikat

Liite 1

Sockenbacka Hem och Skola r.f.:n kannanoton laajat perustelut

Taustaa

Tarveselvityksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä on päiväkodin sulkemisen perusteluissa viitattu erityisesti:

  • Pitäjänmäen teollisuusalueen täydennysrakentamiseen
  • Daghemmet Sockenstuganin palvelualueita ovat Haagan ja Pitäjänmäen alueet.
  • Nykyinen ruotsinkielinen päiväkoti toimii epätarkoituksenmukaisissa ja peruskorjauksen tarpeessa olevissa tiloissa.
  • Nykyiset tilat asettavat rajoitteita varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen.

Kaupungin viranhaltijat ovat myöhemmin todenneet, että palveluiden suunnittelu koskee tulevaisuudessa myös Hoplaxskolanin Sockenbacka yksikköä

Vanhempainyhdistys haluaa perusteluissaan korjata ja täydentää tarveselvitystä koske- van päätöksen perusteluissa annettuja virheellisiä ja puutteellisia tietoja, sekä selventää, miten muutos vaikuttaisi alueen perheisiin. Sockenstuganin sulkemisen vaikutuksia peilataan myös varhaiskasvatuslakiin ja Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021.

Perheiden näkemykset perustuvat päiväkodin, esikoulun ja koulun vanhemmille elo- kuussa 2021 tehtyyn kyselyyn. Vastaukset kattavat lyhyestä vastausajasta huolimatta noin 81 % perheistä (1-3 lasta ko. yksiköissä/perhe). Erillinen elokuussa tehty asuin- paikkakysely kattaa 95 % saman kokonaisuuden lapsista kyselyajankohtana. Kaikkia uusia perheitä ei pystytty tavoittamaan.

Käytetyt tilastot perustuvat Helsingin kaupungin omaan tiedontuotantoon, erityisesti tilastoon “ Helsingin ruotsinkielinen väestö ikäryhmittäin ja alueittain 31.12.2020 ja

ennuste 31.12.2021-2036 sekä väestöennusteessa käytetty asuntorakentamisen ennuste 2021-2036” sekä aluesarjat.fi- sivuilta löydettävissä olevaan aineistoon.

Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Varhaiskasvatuslain 5 § 4 momentin mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhais- kasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenne- yhteydet. Lain esitöiden mukaan tämän tarkoituksena on vaikuttaa kuntien palvelu- suunnitteluun siten, että lapsen mahdollisuudet saada varhaiskasvatuspaikka läheltä kotia paranevat ja päivittäiset matka-ajat mahdollistavat lapselle ja hänen perheelleen enemmän yhteistä vapaa-aikaa.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään korostanut varhaiskasvatuspalvelujen saavutettavuuden suurta merkitystä perheen arjessa. Valiokunnan mukaan varhaiskas- vatusta järjestettäessä on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että se mahdollistaa joustavan siirtymisen esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Niin sanottu lähi- koulupolku on tärkeä lapsille ja perheille.

Sivistysvaliokunta on tuonut esiin myös esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen osalta ilmenneet saavutettavuusongelmat, joihin on jatkossa suhtauduttava entistä vakavammin.

Helsinki kaupunkistrategian 2017–2021 visio on olla ”Maailman toimivin kaupunki”. Varhaiskasvatuksesta on strategiassa useita tässäkin huomioitava mainintoja:

  • päiväkodit löytyvät läheltä,
  • suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ovat vetovoimaisia lähipalveluita,
  • varhaiskasvatuksessa panostetaan laatuun, työntekijöiden pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen, sekä
  • lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

Strategiassa myös segregaation torjuminen on nostettu yhdeksi keskeisistä tavoitteista

Daghemmet Sockenstugan ja viereinen koulu ovat alueen ruotsinkielisten turvallinen ja yhteisöllinen kohtaamispaikka – mutta myös osa kulttuuriperintöä

Daghemmet Sockenstugan on Pitäjänmäen ainoa, Reimarlan ja Konalan rajalla sijaitseva 37-paikkainen haluttu ja pidetty ruotsinkielinen päiväkoti, jossa lapset viihtyvät ja johon vanhemmat jättävät lapsensa turvallisin mielin. Kaikki kyselyyn vastanneet suosittelevat Sockenstugania ystäväperheensä lapsille.

Päiväkoti toimii tiiviissä yhteistyössä viereisessä rakennuksessa toimivan esikoulun ja koulun 1-2 luokkien kanssa (Hoplaxskolan Sockenbacka yksikkö 1-2). Tätä kokonaisuutta leimaa paitsi päiväkodin, esikoulun ja koulun tiivis yhteistyö, myös lasten ja perheiden yhteisöllisyys. Päiväkoti ja koulu on alueen ruotsinkielisten kohtaamispaikka, turvallinen ja yhteisöllinen tila lapsille ja perheille.

Päiväkoti sijaitsee vuonna 1926 suomenkieliseksi kansakouluksi valmistuneessa raken- nuksessa, jossa ennen sen nykyistä käyttöä on toiminut myös kirjasto ja suomenkielinen päiväkoti. Ruotsinkielinen päiväkoti on toiminut rakennuksessa jo vuosikymmeniä, ja osa lapsista on jo toisen polven sockenstuganilaisia. Myös koulu ja esikoulu käyttävät päivä- kotirakennuksen liikuntasalia. Esikoulu ja koulu toimivat rakennuksessa, joka on toiminut ruotsinkielisenä kouluna jo vuodesta 1921. Molemmat rakennukset ovat Helsingin kau- pungin asemakaavalla suojeltua kulttuuriperintöä. Kun koulun tontti luovutettiin Helsingin kaupungille kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1946, edellytyksenä oli, että se säilyy ruotsinkielisessä koulukäytössä.

Aikanaan alue on ollut vahvasti ruotsinkielinen, mutta nyt tontti rakennuksineen muodostavat alueen viimeisen ruotsinkielisen tilan (svensk rum).

Varhaiskasvatusympäristö Daghemmet Sockenstuganissa

Päiväkoti ja viereinen koulurakennus vaativat perusparannusta. Niiden perusparannus on kuitenkin jo sisällytetty talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi 2021- 2030. Perusparannuksen tarpeesta huolimatta 95 % perheistä kokee, että Sockenstugan-

in tilat mahdollistavat hyvän varhaiskasvatuksen heidän lapsilleen. Myös näiden suojel- tujen rakennusten muu kuin koulu- ja päiväkotikäyttö edellyttäisi kaavamuutoksen lisäksi rakennusten perusparannusta.

Varhaiskasvatusympäristö kattaa kuitenkin toimintayksikön rakennettujen tilojen lisäksi muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaa fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös esimerkiksi psyykkisen ja sosiaalisen sekä digitaalisen ympäristön.

Kyselystä ilmenee, että Sockenstugan koetaan turvallisena, viihtyisänä ja hyvällä tavalla kodinomaisena. Lapset ja perheet tuntevat toisensa, ja myös varhaiskasvattajat tuntevat kaikki lapset – myös muut kuin omassa ryhmässä olevat. Tämä luo turvallisen ilmapiirin ja siirtyminen ryhmästä toiseen on mutkatonta. Kasvattajilla on aikaa huomioida jokainen lapsi yksilönä ja keskustella vanhempien kanssa päivän kulusta lasta haettaessa. Lisäksi kasvattajien väliaikainen siirto ryhmien välillä voidaan tehdä lapsen kannalta luontevasti ja joustavasti, sillä vastassa on yleensä tuttu ja turvallinen aikuinen lapselle vieraan sijaisen sijaan. On myös yleisesti tutkittua tietoa, että kiusaamista esiintyy vähemmän siellä, missä lasten vanhemmat tuntevat toisensa hyvin. Se että vanhemmat tuntevat toisensa, on myös tuonut helpotusta monille arkeen lapsen voidessa joskus kävellä kotiin lähellä asuvan perheen seurassa.

Päiväkodin pihaa pidetään kaupungin parhaana. Pihassa on kaksi osaa. Toisella puolella on leikkivälineitä ja toinen on ns. luontopiha puineen ja kallioineen. Molemmissa on isoja sopivasti varjostavia puita. Kaikki lapset voivat ulkoilla yhtäaikaisesti, jolloin pihaa voidaan hyödyntää joustavasti. Luontopiha on harvinainen näin kaupunkiympäristössä ja sitä ar- vostetaan suuresti. Ne vanhemmat, joilla on kokemusta kaupungin muista päiväkodeista, kehuivat Sockenstuganin kahta pihaa ylivertaisiksi verrattuna muihin päiväkoteihin, eivät- kä pitäneet sisätiloja varhaiskasvatuksen laatua heikentävinä.

Sockenstuganin iso liikuntasali on päiväkotimittapuulla harvinaisuus. Sitä osataan hyödyntää niin päiväkodin ja esikoulun kuin myös koulun ja iltapäiväkerhon toimesta.

Osa vastaajista toi esiin muutamia tiloihin liittyviä puutteita, mutta heistäkin tilaan ja pihaan liittyvät hyvät puolet ovat huomattavasti puutteita merkittävämpiä. Tiettyjä tiloihin liittyviä asioita, kuten portaat, osa piti heikkoutena, osa vahvuutena (rakennuksessa on myös hissi).

Neuvolakäynneillä käytyjen keskustelujen perusteella on muodostunut mielikuva, että myös alueen lastenneuvolassa on positiivinen mielikuva Daghemmet Sockenstuganista.

Päiväkotiin hakeutuu enemmän lapsia kuin kuin sinne mahtuu. Kyselyyn vastanneista siihen, että perhe asuu nykyisellä alueellaan, Sockenstugan ja koulu olivat vaikuttaneet 58 %:lla erittäin paljon ja 24 %:lla jossain määrin. Vain viitisen prosenttia olisi muuttanut alueelle joka tapauksessa. Päiväkodin vetovoima ei liity ainoastaan sijaintiin vaan myös sen hyvään maineeseen perheiden keskuudessa. On vaikea ymmärtää, että lasten kannalta erinomainen päiväkoti suljettaisiin, koska sinne ei mahdu enempää lapsia.

Päivähoitopaikkojen lisääminen on tarpeen, mutta sitä ei tule toteuttaa sulkemalla päiväkoti, josta voitaisiin ottaa mallia muuallekin.

Sockenstuganin sulkeminen uhkaa alueen lasten lähikoulupolkua

Daghemmet Sockenstugan, esikoulu ja Hoplaxskolan Sockenbacka-yksikkö 1-2 toimivat tiiviissä yhteistyössä ja muodostavat ehyen ja yhtenäisen opinpolun toisen luokan loppuun saakka. Tämän jälkeen lapset siirtyvät Haga-, Kårböle tai Munksnäs -yksiköihin. Sockenbacka-yksiköstä loppuivat luokat 3–4 vuonna 2014.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtäminen hajottaisi tämän toiminnallisen koko- naisuuden. Useamman lapsen perheessä pelkästään tämä siirto aiheuttaisi merkittäviä arjen hankaluuksia, kun koulun ensimmäisten luokkien ja päiväkodin välinen etäisyys olisi noin 2,6 km.

Daghemmet Sockenstuganin lakkauttaminen johtaisi ennen pitkää mitä ilmeisimmin myös koulun lakkauttamiseen. Alueella asuvien 1–2-luokkalaisten koulumatkat muuttuisivat liian pitkiksi kulkea ilman aikuista saattajaa ja venyisivät ajassakin kohtuuttoman pitkiksi. Etäi- syydet lähimpiin ruotsinkielisiin kouluihin koulun nykyisestä sijainnista ovat suunnilleen (kävellen) 3,4 km (Haga), 3,3 km (Kårböle) ja 4,6 km (Munksnäs). Useamman lapsen perheessä tilanne vaikeutuisi entisestään päivähoidon ja koulun etäisyyksien kasvaessa.

Sockenstuganin lapset asuvat Pitäjänmäellä, heistä 90 % nykyisen päiväkodin lähistöllä

Päätöksen perusteluissa on väitetty, että Sockenstuganin palvelualue on Pitäjänmäen lisäksi Haaga. Väite ei pidä paikkansa ainakaan sen perusteella, missä päiväkodin lapset asuvat. Haagan peruspiirissä on kaksi kunnallista ruotsinkielistä päiväkotia ja lisäksi pieni yksityinen päiväkoti. Sockenstugan on Pitäjänmäen peruspiirin ainoa ruotsinkielinen päiväkoti.

Vanhempainyhdistys toteutti kyselyn, johon saadut vastaukset kattavat noin 95 % päiväkodin, esikoulun ja koulun (luokat 1–2) lapsista. Kyselyn mukaan suurin osa, noin 46

% lapsista asuu Konalassa. Reimarlan ja Marttilan alueella yhteensä asuu noin 45 % lapsista. Pajamäessä ja Pitäjänmäen teollisuusalueella asuu yhteensä noin 9 % lapsista. Haagan peruspiirissä ei asunut yksikään päiväkodissa tai koulussa oleva lapsi.

Selkeä enemmistö Pitäjänmäen peruspiirin ruotsinkielisistä lapsista asuvat nykyisen päiväkodin lähellä – nyt ja ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa

Pitäjänmäen peruspiiriin kuuluvat rantaradan pohjoispuolella Sockenstuganin läheisyy- dessä olevat Konala, Reimarla ja Marttila sekä radan eteläpuolella olevat Pajamäki, Tali ja Pitäjänmäen teollisuusalue – viimeisin ulottuu Munkkiniemen peruspiirin rajalta katta- maan myös osan rantaradan pohjoispuolta.

Helsingin kaupungin väestöennusteen 31.12.2021-2036 mukaan 31.12.2020 Pitäjänmäen peruspiirissä asuvista 1–6-vuotiaista ruotsinkielisistä lapsista 76 % asui Konalan, Reimarlan ja Marttilan alueella. Vielä vuonna 2035 ennusteen mukaan 68 % 1–6- vuotiaista ruotsinkielisistä lapsista asuisi Konalan, Reimarlan ja Marttilan alueella.

Väestöennustetta tarkasteltaessa on syytä huomata, että osa Pitäjänmäen teollisuus- alueen suunnitellusta täydennysrakentamisesta (Pitäjänmäen asemanseutu/550 uutta

asukasta) kohdistuu rantaradan pohjoispuolelle noin 700 metrin etäisyydelle nykyisestä päiväkodista.

Sockenstuganin sulkeminen tarkoittaisi siis sitä, että 90 %:lla matka ruotsinkieliseen päiväkotiin kasvaisi merkittävästi. Matka osoitteesta Kutomokuja 3 seuraavaan Malmin- kartanossa sijaitsevaan ruotsinkieliseen päiväkotiin olisi Pitäjänmäen ja Konalan kautta ajettaessa noin 6 km. Juuri puoleen väliin jäisi alue, jossa selkeä enemmistö alueen ruotsinkielisistä varhaiskasvatusta tarvitsevista lapsista asuu.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarvetta arvioitaessa on muistettava, että osa kaksi- kielisistä lapsista ja heidän vanhemmistaan on väestörekisterissä merkitty suomen- kieliseksi. Myös päiväkodissa ja koulussa on kaksikielisten perheiden lapsia, joiden äidinkieleksi on merkitty suomi. Lisäksi osan äidinkieli on muu kuin kotimaiset kielet.

Vanhempainyhdistyksen kyselyn mukaan 89,5 % piti erittäin tärkeänä ja 10,5 % tärkeänä, että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluita on Reimarlan/Konalan rajalla eli nykyisessä sijainnissa. Merkittävää on myös, että 60 % perheistä pitäisi epä- todennäköisenä tai hyvin epätodennäköisenä, että he asuisivat nykyisellä asuinalueella, jos alueen ruotsinkielinen varhaiskasvatus olisi sijainnut osoitteessa Kutomokuja 3 ja kyseessä olisi ollut suunnitellun kaltainen päiväkoti.

Täydennysrakentaminen Pitäjänmäellä painottuu rantaradan pohjoispuolelle, ei Kutomokujan läheisyyteen

Päätöksen perusteluissa on mainittu vain Pitäjänmäen teollisuusalueen täydennysraken- taminen. Tämä antaa kuitenkin puutteellisen kuvan koko Pitäjänmäen alueen kehittämi- sestä. Vaikka Kutomokujan läheisyyteen suunniteltu täydennysrakentaminen on merkittä- vää, rantaradan pohjoispuolelle Konalaan, Reimarlaan ja Pitäjänmäen teollisuusalueen rantaradan pohjoispuolella oleviin osiin on suunniteltu yhteensä enemmän täydennysra- kentamista. Rantaradan pohjoispuolelle myös painottuu aikaisemmin mainitun mukaisesti suurempi osuus ruotsinkielisistä lapsiperheistä.

Sockenstuganin lakkauttaminen tarkoittaisi enemmistölle perheistä vähemmän yhteistä vapaa- aikaa ja vaikeuttaisi perheen ja työn yhteensovittamista

Varhaiskasvatus on keskeinen lasten ja perheiden palvelu, jolla edistetään lasten hyvin- vointia ja oppimista sekä mahdollistetaan lasten vanhemmille perheen ja työn yhteen- sovittaminen. Perheiden kannalta arjen sujuvuuteen sekä jaksamiseen vaikuttaa kodin ja päiväkodin välisen matkan lisäksi päiväkodin ja työpaikan välinen etäisyys, joka puoles- taan vaikuttaa lapsen hoitopäivän pituuteen – ja myös varhaiskasvattajien tarvittavaan määrään.

Julkisen liikenteen yhteyksiltään ja etäisyydeltään Kutomokuja 3:een vastaavassa asemassa kuin Konalassa asuvat perheet olisivat esimerkiksi perheet Pirkkolassa ja Meilahdessa. Tuskin kukaan esittäisi, että näillä alueilla asuvien lähipäiväkoti siirrettäisiin Kutomokuja 3:een.

Suomenkielisistä päiväkodeista uuteen päiväkotiin on ehdotettu siirrettäväksi kaksi väliaikaisissa tiloissa toimivaa päiväkotia, joista toinen sijaitsee Munkkiniemessä ja toinen

Etelä-Haagassa. Heillä matkoissa ei tapahdu läheskään sellaista muutosta kuin mitä tapahtuisi, jos Sockenstugan lakkautetaan ja lähin päiväkoti on Pitäjänmäen etelärajalla.

Suunniteltu ruotsinkielisten varhaiskasvatuspalveluiden alueellinen keskittäminen on vastoin varhaiskasvatuslain tarkoitusta vaikuttaa kuntien palvelusuunnitteluun siten, että lapsen mahdollisuudet saada varhaiskasvatuspaikka läheltä kotia paranevat ja päivittäiset matka-ajat mahdollistavat lapselle ja hänen perheelleen enemmän yhteistä vapaa-aikaa. Vaikutus rantaradan pohjoispuolella asuville on juuri päinvastainen.

Kävelyetäisyys päiväkodin ja kodin välillä nousisi roimasti yli keskiarvon

Kaupungin selvityksen mukaan lokakuussa 2019 suomenkielisen varhaiskasvatuksen kävelyetäisyyden keskiarvo oli 1,1 kilometriä ja ruotsinkielisen 1,6 kilometriä. Suunnitel- man toteutuessa noin 90 %:lla Sockenstuganin lapsista etäisyys uuteen päiväkotiin ylittäisi keskiarvon huomattavasti, useilla matka olisi kaksinkertainen.

Selkeällä enemmistöllä Pitäjänmäen ruotsinkielisistä lapsista matka päiväkotiin pitenisi erittäin paljon, Konalassa asuvilla 3–4 kilometriin. Joillakin Konalan alueella asuvilla perheillä matka olisi noin 6 km.

Suunniteltu uusi päiväkoti sijaitsee lähempänä Munkkiniemen ja Etelä-Haagan ruotsin- kielisiä päiväkoteja kuin Sockenstugania. Raidejokeri ja Vihdintien pikaraitiotie tulevat parantamaan uuden sijainnin saavutettavuutta entisestään näiltä alueilta. Sockenstuganin perheet asuvat alueella, joilla raidehankkeilla ei juurikaan ole vaikutusta uuden päiväkodin saavutettavuuteen.

Arjen ennakoitavuus ja sujuvuus heikentyvät merkittävästi etäisyyden kasvaessa niin pitkäksi, että on siirryttävä kävelystä ja pyöräilystä käyttämään autoa tai julkista liiken- nettä. Liikenteen sujuvuus on hyvinkin keskeinen asia erityisesti perheille, joissa ainut lähivanhempi tai molemmat vanhemmat ovat töissä.

Päiväkotimatka läpi työpaikkakeskittymän työmatkaliikenteen

Kyselyyn vastanneista lähes kaikilla päiväkodin muutto vaikuttaisi negatiivisesti päivän logistiikkaan. Osalla päiväkoti- ja työmatka yhteensä pitenisi jopa 45 minuuttia aamuin illoin, merkittävällä osalla puhuttaisiin vähintään 30 minuutin lisäyksestä aamuin illoin. Kävely ja pyöräily vaihtuisivat monilla autoiluksi aamu- ja iltapäiväruuhkassa lapsen kanssa.

Osalle lapsista muutos tarkoittaisi myös pidempiä päiviä varhaiskasvatuksessa. Pidemmät päivät ja hankalampi logistiikka arjessa kuormittavat lapsiperheitä ja voivat lisätä stressiä. Moni näkee päiväkodin muuton myös uhkana perheen harrastuksille ja yhteiselle ajalle.

Pitäjänmäen teollisuusalue on Helsingin toiseksi suurin työpaikkakeskittymä keskustan jälkeen. Alueen työmatka- ja päiväkotiliikenne ajoittuisivat samaan aikaan. Liikenne teollisuusalueella ja Pitäjänmäentiellä on huolenaihe. Autoilun lisääntyminen lisää myös liikenneonnettomuuksien riskiä sekä autoiluun liittyviä päästöjä.

Pitäjänmäentien ruuhkaisuus on jo ennestään ajoittain hidastanut läpiajoa, eikä toteutettava Raidejokeri tule missään nimessä poistamaan läpikulkevaa liikennettä. Raidejokerilla ei tule olemaan pysäkkiä rantaradan pohjoispuolella. Reimarlan ja Konalan alueelta julkinen liikenne uuteen päiväkotiin olisi siis edelleen bussien varassa.

Mahdollisuus lasten arkiliikuntaan romahtaisi

Kaupungin strategian mukaan lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Tiiviisti rakennetuilla alueilla turval- linen ja vapaamuotoinen liikkuminen ulkona ei ole päiväkotiryhmille mikään itsestään- selvyys. Myös pienet päiväkotipihat rajoittavat liikkumista huomattavasti. Lasten liikutta- minen ei ole sama asia kuin lasten aktiiviset elämäntavat ja vapaa leikki!

Isoissa päiväkotiyksiköissä ryhmät ulkoilevat “kellokortti kaulassa” kun kaikki ryhmät eivät mahdu pihalle samaan aikaan. Tiedostamme, että varhaiskasvatuksessa ja koulussa ei voida päivän mittaan taata tai toteuttaa terveyden kannalta tarpeeksi liikuntaa lapsille, eikä vastuuta voida myöskään täysin näiden toimijoiden vastuulle laittaa. Sockenstuganin pihat mahdollistavat hyvin joustavan ulkoilun turvallisessa ympäristössä ja lapset leikkivät yli ryhmä- ja ikärajojen. Kuinka moni esikouluryhmä on talvella voinut hiihtää omalla pihalla? Iso liikuntasali mahdollistaa myös todella monipuolisen sisäliikunnan.

Sockenstuganin isot pihat kutsuvat liikkumaan ja sijainti Kokkokallion ja alueen leikki- puistojen läheisyydessä mahdollistaa turvallisia retkiä lähialueella. Näin lapset tutustuvat myös varhaiskasvatuksen aikana omaan asuinympäristöönsä. Sockenstuganista teh- däänkin hyvin säännöllisesti niin metsäretkiä kuin kävellään alueen leikkipuistoihin leikkimään. Nykyisin päiväkoti hyödyntää myös turvallisen 800 m kävelymatka päässä olevaa Pitäjänmäen kirjastoa, joka sekin tukee lasten kulttuuriosaamista, oppimista ja hyvinvointia.

Helsingin liikkumisohjelman “Helsinki liikkuu” mukaan 80 % pienistä lapsista liikkuvat suosituksiin nähden liian vähän. Samoin 80 % perheistä eivät liiku yhdessä päivittäin. Koska suuri osa Sockenstuganin lapsista asuu lähellä päiväkotiaan, heistä merkittävä osa kävelee tai pyöräilee päiväkotiin. Päiväkodin sijoittaminen 3–6 kilometriä kodista ei millään tavoin tue lasten ja perheiden arkiliikuntaa, sillä realistisesti katsottuna matkaa ei voisi taittaa kävellen tai pyörällä arkena. Valtaosa, n. 80 % Sockenstuganin vanhemmista tiedostavat, että heidän arkensa muuttuisi passiivisemmaksi, kun päiväkotimatkat olisi kuljettava bussilla tai autolla. Perheiden mahdollisuus hyötyliikuntaan päiväkotimatkoilla häviäisi mahdollisen muuton myötä.

Viitaten Helsingin liikkumisohjelmaan, jossa on kuultu liikuntakasvatuksen dosenttia Arja Sääkslahtea “Lasten passivoituminen ja liikuntatottumusten heikentyminen vaikuttavat kognitiiviseen toimintakykyyn, lasku- ja lukutaitoon sekä koulumenestykseen. Nämä motoriset taidot ovat heikentyneet viimeisen 20–30 vuoden aikana……………………….. Lasten liikkumatto-

muuteen pitäisi suhtautua vakavasti, koska mikäli lapset eivät saa olla lapsia ja liikkua heille ominaisilla tavoilla, se kostautuu elämänlaadussa myöhemmin. Harvoin tulee pohdituksi, että pienet liikettä rajoittavat arkiset valinnat eivät ole lapsen parhaaksi

pitkässä juoksussa” (helsinkiliikkuu.fi)

Sujuva arki vai palvelut omalla äidinkielellä – lakkautus pakottaisi monet valitsemaan

Kyselyyn vastanneista moni kertoi, että mikäli suunnitelma Pitäjänmäen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen siirtämisestä Kutomokujalle toteutuu, perhe joutuu valitsemaan joko kokoaikaisen työnteon edellytyksenä olevan toimivan arjen tai ruotsinkielisen varhais- kasvatuksen välillä. Vanhemmat tiedostavat, että nykyisen päiväkodin lähistöllä olevissa suomenkielisissä päiväkodeissa on ruuhkaa, mutta totesivat, että jos eivät päätä muuttaa pois alueelta, on heidän hyvinkin mahdollisesti siirryttävä suomenkieliselle puolelle.

Päiväkodin sijainti ohjaa perheiden asuinpaikan valintaa – Segregaation torjunta ja kaupunginosien tasapuolinen kohtelu

Myös Helsingissä ruotsinkieliset ja kaksikieliset perheet joutuvat jo asuinpaikkaa valitessaan huomioimaan, että päiväkoti- ja kouluverkosto ei ole niin tiheä kuin suomenkielisissä palveluissa.

Kuten aiemmin on mainittu, 60 % perheistä pitäisi epätodennäköisenä tai hyvin epä- todennäköisenä, että he asuisivat nykyisellä asuinalueella, jos alueen ruotsinkielinen varhaiskasvatus olisi sijainnut osoitteessa Kutomokuja 3 ja kyseessä olisi ollut suunni- tellun kaltainen päiväkoti. Avovastauksissa kysymykseen päiväkodin sulkemisen vaikutuksista useampi kertoi harkitsevansa muuttoa muualle, jos päiväkoti siirtyy Kutomokujalle.

Pitäjänmäen väestö oli aluksi suurelta osin ruotsinkielistä. Alueen ensimmäinen koulu olikin ruotsinkielinen – sama, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja jonka olemassaoloa päiväkodin lakkauttaminen uhkaa. Tällä hetkellä ruotsinkielisen väestön osuus Pitäjän- mäellä on enää noin 4,1 %.

Reimarlan ja Konalan alueen houkuttelevuus ruotsin- ja kaksikielisten perheiden näkö- kulmasta romahtaisi Sockenstuganin lakkauttamisen vuoksi. Päiväkodin lähistöllä asun- tojen neliöhinnat ovat huomattavasti alemmat kuin rantaradan eteläpuolella raidejokerin vaikutusalueella, saati Munkkiniemen alueella. Toisaalta päiväkodin lähistöllä on mahdolli- suus Helsingin mittakaavassa kohtuuhintaiseen pientaloasumiseen. Ilman omalla asuin- alueella olevaa lähipäiväkotia alue ei kuitenkaan ole perheille houkutteleva. Sulkiessaan päiväkodin alueelta menettäisi kaupunki myös yhden kilpailuvaltin kisassa veronmaksa- jista.

Pitäjänmäellä rantaradan pohjoispuolella väestön koulutus- ja tulotaso ovat selkeästi alempia kuin uuden päiväkodin läheisyydessä Munkkiniemen ja Etelä-Haagan alueella. Nykyisen päiväkodin lakkauttaminen tarkoittaisi, että Länsi-Helsingissä ruotsinkieliset varhaiskasvatuksen palvelut keskittyisivät alueille, joissa asuvat sosioekonomisesti paremmassa asemassa olevat ihmiset. Suunnitellun perusteella vaikuttaakin siltä, että ollakseen oikeutettu sujuvaan arkeen ja ruotsinkieliseen päivähoitoon, tulee Länsi- Helsingissä ruotsinkielisen lapsen asua perheessä, jolla on mahdollisuus ja halu asua alueella, jossa vanhojenkin kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat ovat lähempänä 5000 kuin 3000 euroa (hintataso 2019) ja vuokra-asuntojen keskineliöhinta yli 24 euroa ((Asuntojen hintojen ja vuokrien vuosijulkaisu 2019)

Sockenstugan sijaitsee Reimarlassa, jossa vieraskielisten osuus väestöstä on 26 %, 0–6- vuotiaista 39 %. Kotimaisia kieliä puhuvien osuus alueella tulisi päiväkodin sulkemisen myötä laskemaan päiväkodin lähialueilla ruotsinkielisten perheiden muuttaessa pois alueelta ja välttäessä alueelle muuttoa. Tilastotietoa ruotsinkielisten koulutustasosta alueittain ei tietosuojasyistä ole saatavissa, mutta on oletettavaa, että alueen koulutustaso laskisi entisestään ruotsinkielisen väestön osuuden laskiessa. Välillisesti päiväkodin sul- keminen siis tarkoittaisi takapakkia kaupungin tavoitteelle ehkäistä alueiden eriytymistä.