HELSINKI KAIKKI SIVUT PITÄJÄNMÄELLÄ TAPAHTUU YMPÄRISTÖ - LUONTO - LIIKENNE

PITÄJÄNMÄKI-SEURAN KIRJE HELSINGIN KAUPUNGILLE ASEMAPUISTON SUOJELEMISESTA

Pitäjänmäen asemapuisto, kaksoisvahtitupa, ja fillaribaana radanvarressa

Pitäjänmäen asemapuisto pitää säilyttää pitskulaisten omana puistona ja lähivirkistysalueena. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tänään aluetta koskevaa kaavamuutosehdotusta joka Pitäjänmäki-seuran mielestä kaikista hyvistä tarkoituksistaan huolimatta uhkaa pilata tämän hienon kulttuuriympäristön.

Pitäjänmäki-seuran hallitus käsitteli ehdotusta etäkokouksessaan tiistaina 12.4. Olemme tänään lähettäneet kirjeen lautakunnan puheenjohtajalle apulaispormestari Anni Sinnemäelle ja kaikille jäsenille, ja se on tässä nyt myös pitskulaisille tiedoksi. Suurella todennäköisyydellä laitetaan asia lautakunnassa pöydälle tänään. Se antaisi mahdollisuuden meille selvittää asiaa seuraavaan kokoukseen mennessä joka pidetään viikon kuluttua 20.4.

Pitäjänmäki-seurana emme tule hyväksymään puiston tuhoamista ja olemme varmoja että pitskulaiset meitä siinä kannattavat. Alla siis muutama tuntia sitten seuran puolesta lähettämäni kirje Helsingin päätöksentekijöille, ja aikaisempi kirje vuoden 2020 toukokuulta jossa avaamme asukastalosuunnitelmaamme.

Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja

PITÄJÄNMÄKI-SEURA ry

Helsingin Pitäjänmäessä 13 huhtikuuta 2021

Apulaispormestari Anni Sinnemäki, kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet

Asia: Pitäjänmäki-seura ry:n pyyntö muutoksista asemakaavaehdotukseen: Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Pitäjänmäen asemanseudun (Pitäjänmäentie) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12602)

Arvoisa pormestari Sinnemäki, arvoisat lautakunnan jäsenet

Kaupunkiympäristölautakunnassa on tänään 13 huhtikuuta 2021 esillä Pitäjänmäen asemanseutua koskeva kaavamuutosehdotus 12602 asia /8. Sen päälinjat ovat mielestämme onnistuneita ja kannatettavia. Uusi asuntoalue tuo lisäarvoa kaupunginosamme keskukseen Reimarlassa ja olemmekin tätä suunnitelmaa kannattaneet. Valtakunnallisestikin merkittävänä kulttuuriympäristönä ns. rautatiesopimuksen pohjalta suojellun asemapuiston säilyttäminen ja kohentaminen rakennuksineen on pitäjänmäkeläisille erittäin tärkeää ja kaavaehdotus ottaakin tämän kiitettävästi huomioon.

Ongelma on nyt toteutuksessa ja puiston tilankäytössä. Rantaradalle parikymmentä vuotta sitten rakennettu uusi raide jo kavensi asemapuistoa.

Yksityisille myytävät asuintontit ja leveän baanan tuominen puistoon kaventaisivat ja pienentäisivät yhdessä puistoaluetta merkittävästi. Jos kummatkin toteutetaan jää jäljelle oikeastaan vain lehmuskuja ja sen radanpuolisella sivulla kapea kaistale maata. Parkkipaikan sisäänajon ja baanan kulmaan on lisäksi kaavoitettu pieni puistoläntti.

Yksityisomistuksessa olevan perinteisen rautatieaseman lähellä olevan kaksoisvahtituvan tontti on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen merkinnällä (AL/s). Ainoa kulkureitti puiston kahden osan välillä ja puistoon uuden Rantaradanaukion suunnalta kulkee suojellun piha-alueen läpi. Se sulkeutuisi yksityisen piha-alueen rajaamisen ja kaavan salliman aitaamisen seurauksena. Jyrkkä mäki estää kulun tontin ja baanan välistä eteläpuolella ja pohjoisessa rajautuu tontti suojeltuine piharakennuksineen Pitäjänmäentiehen.

Esitys on mielestämme selvästi ristiriidassa kaupunkiympäristölautakunnan 19 toukokuuta 2020 tekemän päätöksen (§283) kanssa:

” Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12602 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.

Lisäksi lautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää ryhtyä toimiin jotka tähtäävät asukastalon toteutumiseen Pitäjänmäellä.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että- Pitäjänmäen Rantaradanaukiota ja sen yhteyttä Pitäjänmäen asemapuistoon kehitetään alueelliseksi vetovoimaiseksi keskukseksi tavalla, joka tuo paikallisia yhteen niin virallisissa kuin epävirallisissakin tapahtumissa

– lisäksi alueelle pyritään saamaan että kahvila- tai ravintolatoimintaa- tutkitaan voidaanko edellyttää suunnittelukilpailua koskien tätä alueidentiteetin kannalta tärkeäksi muodostuvaa asema-aukiota ja sen yhteydessä olevien rakennusten arkkitehtuuria.”

Pyörätieyhteyttä puistoalueen läpi ei Pitäjänmäki-seura ole vastustanut, kyse on ollut kaavasuunnitelman kokonaisuudesta. Käsittääksemme voidaan nyt esillä olevaa kaavamuutosehdotusta tarkistamalla kaupunginympäristölautakunnan 19.5.2020 päätösten mukaisesti löytää tasapainoinen ratkaisu joka säilyttäisi Pitäjänmäen asemapuiston rautatiesopimukseen perustuvaa vahvaa suojelupäätöstä kunnioittaen samalla kun pyöräreitti voitaisiin turvallisella tavalla johtaa alueen läpi.

Pitäjänmäki-seuran mielestä ratkaisu olisi kaksioisvahtituvan säilyttäminen osana puistoa tai vaihtoehtoisesti sille kaavoitettavan tontin määritteleminen uudelleen, siten että siitä kehitettäisi asukastalo ja pienimuotoinen kulttuuri- ja tapahtumakeskus. Näin jäisi sekä kaupungille että meille pitäjänmäkeläisille aikaa kehittää kaupunginosallemme tärkeää yhteistä tilaa ja löytää sille sopivat hallinnolliset, taloudelliset ja toiminnalliset muodot.

Liitämme tähän 14 toukokuuta 2020 teille lähettämämme kirjeen jossa avaamme pitskulaisten ajattelua siitä miksi kaupunginosalle yhteistä tilaa täälläkin tarvittaisi.

Ystävällisin terveisin

Pitäjänmäki-seura ry – Jan Furstenborg, puheenjohtaja

Kaksoisvahtitupa Pitäjänmäen asemapuistossa

Helsingin Pitäjänmäessä 14 toukokuuta 2020

Apulaispormestari Anni Sinnemäki, kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja

Varaus asukastaloa varten Pitäjänmäen radanvarsialueenja asemapuiston kaavamuutoksen yhteydessä

Arvoisa pormestari Sinnemäki

Tiistaina 12 toukokuuta päätti Helsingin kaupunkiympäristölautakunta Pitäjänmäen asemapuiston ja siihen liittyvän radanvarsialueen asemakaavan muutosehdotuksen no. 11 pöydällepanosta. Muutos käsittää asemapuiston suojellun alueen ja rakennukset sekä uudisrakentamista puiston länsireunasta Espoon suuntaan rantaradan ja Pitäjänmäentien välisellä alueella.

Asemakaavan muutokseen on täällä Pitäjänmäellä yleisesti suhtauduttu myönteisesti. Se tuo lisärvoa ja parempia palveluja kaupunginosamme perinteiselle keskusalueelle Reimarlassa. Arvokkaan asemapuiston säilyttäminen ja ehostaminen koetaan myös erittäin tärkeäksi.

Viime vuoden maaliskuussa oli tätä aluetta koskeva kavamuutosluonnos esillä Pitäjänmäen kirjastossa. Siellä kävin keskustelun suunnittelijoiden kanssa siitä voisiko asemapuiston alueella toinen suuremmista suojelluista rakennuksista kunnostaa kaupunginosamme pieneksi asukastaloksi. Keskustelu käytiin myönteisessä hengessä ja toivomuksemme asukastalosta onkin sisällytetty kaavamuutosaineistoon.

Keskustelimme etenkin ns. kaksoisvahtituvasta joka sijaitsee asemapuiston läntisimmäsä osassa. Kaavamuutoksen yksityisen alullepanijan ja alueen omistajan Spondan käyttämän arkkitehtitoimiston edustajan mielestä tämä olisi hyvinkin mahdollista liittää suunniteltuun pieneen toriaukeaan.

Pitäjänmäellä yhdistyvät vanhat kyläyhteisöt uudempiin asunto- ja yritysalueisiin. Kaupunginosan väestörakenne on nopeasti muuttunut. Mahanmuuttajataustaisten pitäjänmäkeläisten osuus on kaupungin tilastojen mukaan useiden Itä-Helsingin lähiöiden luokkaa eli 25 – 37 prosenttia. Tämä jatkuu sitten rantaradan vartta myöten Espoon Leppävaaraan.Pitäjänmäen yhdistys- ja muu vapaaehtoisoiminta on vilkasta ja monipuolista. Kaupunginosayhdistys Pitäjänmäki-seura on näkyvästi esillä ja tavoittaa sosiaalisen median ja muiden yhteyksien kautta merkittävän määrän asukkaita. Maahanmuuttajataustaisten pitäjänmäkeläisten osalta tämä kosketuspinta on heikompi ja heidän osallistumisensa on siten ollut muita paljon vähäisempää.

Kaupunginhallitus toteaa ”Maailman toimivin kaupunki” ohjelmassaan että ”Helsingin kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on alueiden välisen eriytymisen vähentäminen ja kaupunginosien välisten hyvinvointierojen kaventuminen.” Siinä todetaan myös että ”eriarvoisuuden vähentäminen on yksi Helsingin hyvinvointisuunnitelman 2019−2021 painopisteistä.”

Pitäjänmäellä ei ole lainkaan asukastiloja, pienehkö sivukirjasto ja nuorisotalo löytyvät, mutta kaupungin tukemaa asukastilaa tarvittaisi uusien ja vanhojen pitskulaisten vetämiseen mukaan yhteisöömme.

Pitäjänmäen asemapuisto on tällaiselle toiminnalle luonteva alue. Sen sijainti asukastaloa varten useiden pääväylien ja joukkoliikenteen risteyskohdassa on erinomainen. Asemapuiston rakennukset on suojeltu ja kaavaehdotuksessa edellytetään että niille annetaan alueelle sopiva käyttötarkoitus. Luonteva ratkaisu olisi kunnostaa alueen asukastoimintaa varten asukastalo joka voisi palvella myös monikulttuurisuutta, kotouttamista ja sosiaalista integraatiota. Asukastalo tukisi pitäjänmäkeläisille tärkeää paikallista identiteettiä.

Olemme tietoisia siitä että asukastalohanke edellyttäisi myös pitäjänmäkeläisten omaa osallistumista. Olen vakuuttunut että valmiutta tähän olisi. Kun kaupunginosamme on myös Helsingin talouselämän kasvukeskuksia löytyisi varmaan myös mahdollisuuksia pitäjänmäkeläisten yritysten mukaantuloon.

Pitäjänmäen rautatieaseman rakennus tontteineen on jo aikaisemmin myyty. Nyt on vältettävä että muutkin rakennukset menetetään, etenkin kun Pitäjänmäki itse tarvitsee yhteisiä tiloja monipuoliselle kulttuuri-, harrastus- ja muulle asukastoiminnalle.Kun sanotaan että on huolehdittava siitä että riittävästi varoja tulisi kohdistaa tukea tarvitsevien esikaupunkialueiden myönteiseen erikoiskohteluun voisi se Pitäjänmäen osalta erityisen hyvin tapahtua näin.

Ystävällisin terveisin,

Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja