HELSINKI KAIKKI SIVUT PITÄJÄNMÄELLÄ TAPAHTUU YMPÄRISTÖ - LUONTO - LIIKENNE

PITÄJÄNMÄKI-SEURAN PUHEENJOHTAJAN KIRJE HELSINGIN LÄNTISEN SUURPIIRIN KAUPUNGINOSAYHDISTYKSILLE

Helsingin Pitäjänmäessä 4 tammikuuta 2021

Helkan läntisen suurpiirin jäsenyhdistyksille

Vaikka koronavuosi 2020 hidastuttikin monia asioita on Helsingin suunnittelu ja linjanveto jatkunut täysillä kierroksilla. Tämän olemme myös nähneet Helsingin Kaupunginosat ry:n eli Helkan toiminnassa jossa olen viime vuoden alusta hallituksessa edustanut pitäjänmäkeläisenä läntisen suurpiirin jäseniä. Varajäsenenä on ollut Anne Arento-Manerva Lehtisaaresta, ja myös hän on osallistunut hallituksen työhön.

Vastaanottaessani tehtävän päätin olla aktiivinen hallituksen jäsen ja kantaa siten itsekin vastuuta. Näin olen yrittänytkin toimia, varsinkin mitä Helkan lausuntoihin kaupungin suunnitelmista tulee. Monet näistä suunnitelmista ja ohjelmista vaikuttavat suoraan myös Helsingin läntiseen suurpiiriin ja sen asukkaisiin. Kun emme ole päässeet vuoden aikana tapaamaan haluan näin tuoda esiin omasta mielestäni tärkeitä asioita ja mielelläni niistä sitten myös keskustelen. Kirje on kyllä pitkähkö…

Koronavuosi on muuttanut monen helsinkiläisen käsityksiä hyvästä elämästä ja elinympäristöstä. Täällä läntisimmässäkin osassa kaupunkiamme ymmärrämme entistä selvemmin oman asuinympäristömme merkityksen. Niin rikas lähiluonto kuin perinteinen kulttuuriympäristökin on noussut arvossansa kun olemme viettäneet enemmän aikaa kotona.

Monet kaavat, suunnitelmat ja ohjelmat on hyväksytty jo vuosia sitten. Ne etenevät omaa valmista rataansa eivätkä edes koronavuoden 2020 tuomat mielipidemuutokset niihin näytä oikeasti vaikuttavan. Ehkä tämä suunnittelun ja toteutuksen välinen viive olisi tällaisena muutosaikana huomioitava uudella tavalla ja tunnustettava että tiettyjä projekteja on syytä arvioida uudelleen. Olemmekin Helkan kannanotoissa sanoneet että ainakin aikalisää pitäisi ottaa ennen kuin esimerkiksi täydennysrakentamisessa tehdään lähiluonnolle haitallisia valintoja.

Tässä on kyse enemmänkin järjestelmästä kuin kunnallisista päätöksentekijöistä ja päätösten valmistelijoista.

Asuntorakentamista pitää tietysti Helsingissäkin jatkaa, asumiskustannusten kohtuullisuutta tulee edistää ja kaupunginosien sosiaalisesta tasapainosta on kannettava huolta. Ei tämäkään helppoa ole ja erilaisia mielipiteitä on monia kuten demokratiassa kuuluukin olla.

Alkuvuodesta 2020 antoi Helka lausunnon Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2020–2028 (LUMO) luonnoksesta 05/2020. Siinä sanotaan mm näin:

Syksyllä 2018 toteutetun asukaskyselyn mukaan luonnon läheisyys on kaupunkilaisille erittäin tärkeää. Huolestuneisuutta herätti rakentamisen aiheuttama metsien pirstoutuminen. Monet vastaajat totesivat luonnon virkistysarvon korvaamattomaksi. Helka otti hiljattain kantaa Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisen puolesta – se tukisi mielestämme erinomaisesti myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen tavoitteita. Tämä kuitenkin edellyttää, että kansallisen kaupunkipuiston rajaaminen ja toteutus Helsingissä tehdään niin, ettei rakentamispainetta lisääntyvästi kohdistu sen ulkopuolelle jääville esikaupunkialueille.

Tämän kappaleen viimeinen tässä alleviivattu lause lisättiin tekstiin minun aloitteestani. Se kuvastaa huolta siitä että kun suojelualueita lisätään, mikä sinänsä on tietysti kannatettavaa, kasvaa paine kaupunkimetsien ja muiden viheralueiden rakentamiseen etenkin kaupunkipuiston ulkopuolisilla esikaupunkialueilla. Täällä läntisessä suurpiirissämme on paljon näitä mahdollisia rakennusalueita.

Vuoden aikana puuttui Helka myös liikennesuunnitteluun ja sen osana tietysti raideliikenteeseen.

Raide-Jokerin osalta ovat rakennustyöt jo pitkällä ja projekti etenee omia ratojaan. Rakennusvaiheen toimintaan voidaan toki puuttua ja saada joitakin korjauksiakin aikaiseksi mutta suuret linjat on jo aikoja sitten vedetty. Meidän alueellamme on Pitäjänmäen-Pajamäen Patterinmäen alle rakennettu tunneli ja varsinkin sen liityntä metsä- ja muiden viheralueiden kautta aiheuttanut paljon keskustelua ja voimakkaitakin kannanottoja, paljolti liittyen liito-oravan suojeluun. Suojelulainsäädännön perusteella on jo pitempään käyty oikeutta Raide-Jokerin rakentamisesta. Tässä ei edustamani Pitäjänmäki-seura ole ollut osallisena. Uusin ja mahdollisesti lopullinen päätös sallii nyt pikaraitiotien rakentamisen suunnitelman mukaisesti.

Ymmärrän hyvin paikallisten asukkaiden huolen siitä että Pajamäen ympärillä oleva metsäalue pienenee, ei vain Raide-Jokerin linjauksen vaan myös mahdollisen täydennysrakentamisen kautta. Vaikka alkuperäinen kaava onkin kumottu läheisestä maalitehtaasta johtuvan ympäristövaaran takia on aiheellista seurata miten tilanne jatkossa etenee. Pajamäen metsäalue on myös virkistysalueena merkittävä eikä sen muuttamista kerrostalolähiöksi tule hyväksyä. Tässäkin nousee esiin ympäristöarvojen ja talousintressien välinen suhde.

Kun Raide-Jokerin reitti suunniteltiin vuosia sitten olisi ollut parempi viedä se Pitäjänmäentieltä rantaradan eteläpuolella Pitäjänmäen aseman kohdalle ja sieltä sitten Vermon ja Leppävaaran suuntaan. Näin olisi myös saatu pysäkki alueellisesti tärkeään Pitäjänmäentien ja Konalantien risteykseen. Päätös oli kuitenkin toinen ja sen kanssa nyt eletään. Raide-Jokeri joka tapauksessa tulee ja toteutetaan suunnitellulla tavalla, siitä voimme olla varmoja.

Pitäjänmäki-seuran osalta olen kokenut että Raide-Jokeri on ollut valmis keskustelemaan kanssamme ja etsimään ratkaisuja jotka ovat meille asukkaillekin tärkeitä. Näin estettiin Raide-Jokerin, Pitäjänmäki-seuran ja Helsingin Perhokalastajien välisessä sopimuksella Mätäjoen erittäin uhanalaiselle taimenkannalle vaarallinen mahdollisesti pilaantuneen maa-aineksen varastointi joen lähellä. Myös pikaraitiotien suurten työmaiden liikenneturvallisuudesta on keskusteluissamme löydetty yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Näissäkin asioissa jouduimme aktiivisesti käyttämään julkisuutta hyväksemme.

Muutama sana sitten Länsi-Helsingin pikaraitiotiestä. Sellaisenaan on raitioteiden ja muun joukkoliikenteen kehittäminen kannatettavaa mutta sen käytännön toteuttaminen ei aina ole yksioikoista. Onkin huolehdittava siitä etteivät uudet hankkeet heikennä alueiden nykyisiä liikenneyhteyksiä. Monet läntiset kaupunginosayhdistykset olivatkin ilmaisseet huolensa tästä. Kiinnitimme tietysti huomiota siihen myös Helkan lausunnossa jonka pohjaluonnoksen kirjoitin suuralueen edustajana.

Tässäkin nousi täydennysrakentaminen selvästi esiin. Sitä perustellaan usein sillä että toimivien liikenneyhteyksien varrelle on hyvä rakentaa lisää asumista. Sekin tietysti pitää paikkaansa. Helsingin kasvaessa on hyväksyttävä että kaupunkimainen tiiviimpi rakentaminen laajenee uusillekin alueille vaikka tässä ja varsinkin sen toteutuksessa menevät mielipiteet aika lailla ristiin. Minäkin voisin mainita monta sellaista suunnitelmaa jotka ovat mielestäni aika lailla kaameita.

Kuitenkin on myös niin että täydennysrakentamisella näillä luontoalueillakin halutaan rahoittaa näitä kalliita hankkeita. Esimerkkinä mainittakoon Haagan Riistavuoren puisto jonka rakentamiseen Helka otti selkeästi kielteisen kannan. Aivan näinä päivinä tulee asia kaupungin käsittelyyn ja toivottavasti silloin toteutuu se aikalisän ottaminen johon myös Helkan lausunnossa olemme viitanneet.

Täydennysrakentamista ei voi toteuttaa ihan miten vain. Kun vastuullistenkin toimijoiden näkee julistavan sosiaalisessa mediassa ettei ’jokaista närettä tarvitse suojella’ pitäisi sen soittaa hälytyskelloja. Meidänkin suuralueellamme on hyvin erilaisia kaupunginosia omine tarpeineen ja tavoitteineen. Yhteistä on kuitenkin se että jos haluamme asuinympäristöömme vaikuttaa on meidän toimittava aktiivisesti sekä suunnittelijoihin että kaupungin päättäjiin päin. 

On aiheellista pitää mielessä kuinka rakennusalan ja suurten sijoittajien yksityiset edut painavat todella paljon näitä ohjelmia kehitettäessä.

Helkan kaava- ja muihin lausuntoihin kannattaa kaupunginosayhdistyksissä tutustua. Ne löytyvät Helkan nettisuvulta Helkan lausunnot Archives – Helka (kaupunginosat.fi) ,

Voisin tietysti kirjottaa monista muistakin kysymyksistä jotka ovat vuoden varrella nousseet Helkan työssä esiin. Useimmat niistä liittyvät Helsingin kaupungin arvojen ja periaatteiden määrittelemiseen. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä aina osallistuvaan budjetointiin ja merellisen Helsingin kehittämiseen saakka ovat nämä prosessit nostaneet esiin monia kaupunginosille ja niiden asukkaille tärkeitä asioita joihin myös Helkan yhteydessä on eri tavoin puututtu ja otettu kantaa vuoden 2020 aikana.

Omien toimintaedellytystemme varmistaminen ja edistäminen kuuluu tärkeisiin sekin yhteisiin tehtäviimme. Helkan aktiivinen vaikuttaminen on ollut mukana varmistamassa että kohtuullinen asukasosallisuuden budjetti on ohjelmassa myös vuodelle 2021. Tähän saatiin asukastalojen lisäksi liitettyä myös monille kaupunginosayhdistyksille tärkeä pienavustusbudjetti joka oli jälleen kerran jätetty talousarvioesityksestä pois.

Myös Helkan oma rakenne on keskusteluttanut jäsenyhdistyksiä vuoden 2020 aikana. Hallituksen suorittaman valmistelutyön pohjalta päätti syyskokous että toimimme jatkossakin kaupunginosatoimintaa harjoittavien yhdistysten järjestönä, pitkälti entisellä pohjallamme. Ratkaisevaa ei ole jäsenyhteisön nimi vaan Helkan luonteeseen sopiva laaja toimintakokonaisuus.   

Ensimmäisestä hallitusvuodestani saamani käsitys on että Helkalla ja sen osana kaupunginosayhdistyksillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin päätöksiin ja toimintaan kunhan niitä mahdollisuuksia aktiivisesti käytetään hyväksi. Helkan johto on selvästi hyvin motivoitunut viemään näitä asioita eteenpäin ja myös jäsenyhdistyksiä edustava hallitus on tätä aktiivisesti tukenut.

Koronavuosi 2020 on tietysti haitannut monien jäsenyhdistystemme toimintaa. Kun nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä on aika valmistautua uuteen aktiivikauteen. Monelle meistä, myös meille täällä Pitäjänmäellä se merkitsee tarvetta kasvattaa jäsenmääriämme ja siten vahvistaa asemaamme kaupunginosiemme asukkaiden edustajina. Omalla toiminnallamme ja Helkan puitteissa tapahtuvalla yhteistyöllä pystymme parhaiten viemään edustamillemme kaupunkilaisille tärkeitä asioita eteenpäin.

Toivotan teille kaikille hyvää ja turvallista vuotta 2021!

Ystävällisesti tervehtien Jan Furstenborg

Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja

Läntisen suurpiirin edustaja Helkan hallituksessa

https://kaupunginosat.fi/helka/category/helkan-lausunnot/helkan-lausunnot-helkan-lausunnot/

www.pitajanmakiseura.fi

https://www.facebook.com/PitajanmakiSeuraRy

https://www.facebook.com/groups/pitajanmaki