HELSINKI KAIKKI SIVUT PITÄJÄNMÄELLÄ TAPAHTUU SEURA JA YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖ - LUONTO - LIIKENNE

REIMARLAN-MARTTILAN VALTAVA VESIHUOLTOPROJEKTI, ASUKASTALOHANKE, KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS – PITÄJÄNMÄKI-SEURA AVASI SYYSKAUDEN

Kun tapaamisia ja tilaisuuksia näyttää taas olevan vaikea järjestää koronapandemian jatkumisen takia korostuvat Pitäjänmäki-seuran muut projektit ja hankkeet. Näin todettiin kun yhdistyksen hallitus kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa eilen torstaina 5 elokuuta Marttilalaisessa puutarhassa.

Pitäjänmäki-seuran hallitus kokoontui torstaina 5 elokuuta 2021 marttilalaisessa puutarhassa. Kuvassamme vasemmalta Matti Kiisseli, Jouni Kekkonen, Pirjo Kivistö, Jussi-Petteri Lappi ja Sirpa Aromaa. Kameran takana Jan Furstenborg.


Toki harmittaa että toiminalle joudumme asettamaan rajoituksia mutta se ei meitä kuitenkaan lannista. Työohjelmassamme on monia hankkeita ja projekteja joissa pyrimme jatkamaan etenemistämme.
Tällä hetkellä näkyvin on Marttilan ja Reimarlan suuri vesihuoltohanke. Ensimmäiset kadut on avattu ja liikenne on jo Marttilan alueella sekaisin. Lähiviikkoina laajenevat työt muuallekin ja projekti käsittää muutaman vuoden sisällä lähes koko Pitskun rantaradan pohjoispuolella.


Pitäjänmäki-seura on aktiivisesti puolustanut asukkaiden ja kiinteistöjen etuja tässä hankkeessa, joka kaupungille ja HSY:lle on ensimmäinen laatuaan. Maksujärjestelyistä ja laskutusperusteista työmaakysymyksiin ja liikenteeseen on rakennuttajan eli HSY:n ja urakoitsijan Terrawisen kanssa käyty tiivistä keskustelua maaliskuusta lähtien. Sähköpostiviestejä ja kirjelmiä on kertynyt useita satoja ja puhelinkeskusteluja tai tapaamisia on ollut useampiakin kertoja viikossa.

Korsutie Marttilassa – vesihuoltoprojektin ensimmäinen vaihe.


Koko hankkeen perusasioihin on osana tätä työtä kiinnitetty huomiota. Hinnoitusperusteista niiden osalta jotka eivät halua tonttijohtojaan ja tonttiputkiaan uusia tulemme jatkamaan yhteydenpitoamme sekä kaupungin että HSY:n poliittiseen ja virkamiesjohtoon. Hallituksemme päätti eilisessä kokouksessaan että mahdollisten maksuvaatimusten oikeudellinen perusta pyritään Pitäjänmäki-seuran toimesta selvittämään. Tätä työtä olemme jo hallituksen jäsenen Pirjo Kivistön kanssa tehneet ja jatkamme sitä myös uusien päätöksenkijöiden kanssa.


Myös huleveden – eli lähinnä katoilta valuvan veden – käsittelystä on käyty monta keskustelu- ja kirjelmöintikierrosta ja järjestetty myös katselmuksia ensimmäisellä hankealueella Marttilassa. Olemme nostaneet esiin että voimassa oleva lainsäädäntö on selvästi jo vanhentunutta kun se vaatii kaiken veden johtamista hulevesiviemäriin. Ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään huleveden määrää ja aiheuttaa nousevaa painetta jo ylikuormitettuun viemäriverkostoon. Tämän veden johtaminen vesistöihin – meidän osaltamme lähinnä Mätäjokeen ja mereen – on myös luonnon kannalta huonompi ratkaisu kuin sen käsittely eli lähinnä imettäminen ja haihduttaminen paikan päällä. Mätäjokihanke onkin kiittänyt seuraamme aktiivisuudesta tässä asiassa.


Helsingin kaupunki onkin jo muuttanut oman strategiansa tämän mukaisesti. Siltä pohjalta ovat ensimmäiden projektialueen asukkaan voineet seuran tukemana hakea vapautusta huleveden putkittamisesta. Ensimmäisiä myönteisiä vapautuspäätöksiä on jo alkanut tulla, joissain tapauksissa kuitenkin lisätietovaatimuksin.

Maastokierros HSY:n ja Terrawisen kanssa Marttilassa. Toinen vasemmalta Heikki Pälviä joka yhdessä Jyrki Harjun kanssa laati alueen maaperätutkimuksen.


Kaupungin vastuuhenkilöt hyväksyivät poikkeuksellisesti että vapautushakemuksen osana vaadittava maaperätutkimus voidaan tehdä yhteisesti Marttilan kylän osalta. Suuri kiitos paikallisille asiantuntijoillemme Jyrki Harjulle ja Heikki Pälviälle tämän selvityksen laatimisesta. Kiitos myös hallituksen jäsenille Pirjo Kivistölle ja Matti Kiisselille ja monille muille marttilalaisille jotka ovat aktiivisesti eri tavoin osallistuneet tähän hulevesiprojektiin.


Kun vesihuollon jättiläishanke laajenee uusille alueille Reimarlassa ja Marttilassa jatkaa myös Pitäjänmäki-seura asukkaiden ja kiinteistöjen aktiivista tukemista. Tästä päätti yhdistyksen hallitus elilisessä kokouksessaan. Ensimmäinen tapaaminen urakoitsijan Terrawisen kanssa projektin laajenemisesta myös Marttilan ulkopuolella on jo hakusessa.


Vesihuoltohanke ei ole ainoa merkittävä asia työlistallamme.

Asemapuistoon kaavaillusta kaupunkiympäristölautakunnan tukemasta asukas- ja kaupunginosatalon jatkokehittämisestä sovittiin myös. Tästä enemmän yksityiskohtia myös näillä sivuilla lähitulevaisuudessa.

Kaksoisvahtitupaa Pitäjänmäen Asemapuistossa on ehdotettu asukas- ja kaupunginosataloksi.


Konalantien liikenneturvallisuuskysymyksiin ei kaupungilta ole saatu tyydyttävää vastausta useista pyynnöistä huolimatta. Toimenpiteitä siirretään jatkuvasti eteenpäin ja nyt näyttää siltä että vasta lokakuussa saisimme tarkempaa tietoa suunnitelmista. Olemme toistuvasti vaatineet että joitakin parannuksia saataisi aikaiseksi varsinkin Konalantien ja Jännetien risteyksessä jo ennen koulujen alkamista. Aivan varmasti jatkamme painostustamme kaupungin suuntaan.

Konalantie Jännetien kohdalla on lapsille ja aikuisillekin haastava ylitettävä.


Uutena asiana on noussut esiin kaupungin suunnitelma Konalantien varressa olevan ruotsinkielisen päiväkodin lakkauttamisesta ja toiminnan siirtämisestä kaupunginosan eteläreunaan Kutomotielle. Tästä on eräiden päiväkodin vanhempainyhdistyksen jäsenten toimesta tehty valitukset joita Pitäjänmäki-seuran hallitus päätti tukea. Ehdotettu sulkeminen on vasta suunnitteluasteella joten toivomme että ao. lautakunnan ja sen jaoston samoin kuin kaupungin virkakunnan mielipiteet muuttuisivat kun nähdään että tässä on alueellemme ja sen asukkaille tärkeästä asiasta kyse. Kun samassa yhteydessä on käynyt ilmi että myös viereinen ruotsinkielinen ala-aste halutaan lakkauttaa herää ajatus siitä että alue myytäisi tai vuokrattaisi ja että tilalle tulisi muuta rakentamista.

Pitäjänmäen ruotsinkielinen päiväkoti Sockenslugan Konalantiellä. Osa suojeltua kulttuuriympäristöämme joka on nyt mahdollisesti uhanalainen.
Pitäjänmäen ruotsinkielinen alakoulu Konalantiellä. Selin Lindqvistin 1921 piirtämä suojeltu rakennus täyttää 100 vuotta tänä vuonna.


Sekä tänä vuonna 100 vuotta täyttävä koulurakennus että viereinen aikaisemmin Pitskun kirjastona palvellut rakennus ovat suojeltuja ja muodostavat avarine piha-alueineen merkittävän kulttuuriperinneympäristön. Seuran hallitus päättikin että tulemme toimimaan aktiivisesti sellaisten muutosten estämiseksi jotka näitä yhä harvinaisemmiksi käyviä pitskulaisille tärkeitä ympäristöarvoja uhkaavat. Tietysti olemme myös valmiita kääntymään kaupungin vastuullkisen poliittisen johdon puoleen.


Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja