HELSINKI KAIKKI SIVUT PITÄJÄNMÄELLÄ TAPAHTUU YMPÄRISTÖ - LUONTO - LIIKENNE

ONKO HELSINGIN KAUPUNKI SULKEMASSA PITÄJÄNMÄEN URHEILUKENTÄN? HUOLTO LOPPUI SYYSKUUSSA JA KOULULAISTEN TALVILIIKUNTA ON NYT VAARASSA. PITÄJÄNMÄKI-SEURA JA PITÄJÄNMÄEN TARMO PUUTTUVAT ASIAAN YHDESSÄ

Pitäjänmäen urheilukenttä peruskorjattiin 10 vuotta sitten. Siinä yhteydessä kenttä sai uuden rouhepinnoitteen. Huoltorakennusta, joka koostuu pukuhuoneesta saniteettitiloineen, kahdesta pienestä peseytymistilan pukuhuoneesta, pienestä huoltajan kopista sekä teknisistä varastotiloista, ei kuitenkaan uusittu.

Huoltorakennus on huonossa kunnossa. Paikoin vuotaa katto ja viemäröinti ei kunnolla toimi, ilmeisesti puunjuurien vahingoittamana. Suihkutila on muutaman kerran jouduttu sulkemaan kun viemäritukos on nostanut sinne wc-tiloista viemärisisältöä. Myös rottia on havaittu rakennuksen tienoilla.

Muutamaan otteeseen on Pitäjänmäen VPK tullut korjaamaan kattovuotoja mutta ilmoittaa ettei se ole vieläkään ehjä.Huoltorakennuksen pukukoppi on sekin tullut matkansa päähän eikä sen taso tai varustus läheskään vastaa tämän päivän vaatimuksia. Se ei kyllä houkuttele esimerkiksi koulun oppilaita sitä käyttämään. Myös ottelutuomarit ja muut vastuulliset toimihenkilöt huomauttavat säännöllisesti että heidän kuuluisi saada käyttöönsä omat tilansa. Pukeutumistilat samoin kuin niihin liittyvät peseytymistilat ovat korjauksen puutteessa.

Huoltorakennuksessa ei ole henkilökunnan omia saniteettitiloja. Kentän hoitajan tilasta on hankalaa valvoa kunnolla kentän tapahtumia. Ilmanvaihdon takia ovi pukuhuoneeseen on pidettävä avoinna. Rakennuksesta puuttuvat myös lukittavat säilytystilat.

Osallistuvan budjetoinnin viime kierroksella tekivät pitäjänmäkeläiset jopa kaksi ehdotusta tämän rakennuksen peruskorjaamiseksi tai uudistamiseksi jotka sitten yhdistettiin yhdeksi suunnitelmaksi. Kun Pitäjänmäki on vain pieni osa läntistä suurpiiriä joutui hanke muiden jalkoihin eikä sitten toteutunut.

Katsomme ettei tällaista projektia kuitenkaan pitäisi tehdä OmaStadi-äänestyksistä riippuvaiseksi vaan rahoitettava kaupungin normaalista budjetista.Itse kenttä kuuluu niihin joiden pinta jouduttaneen ennen pitkää uusimaan jos Europan Unioni odotetusti kieltää autonrenkaista valmistetun kumirouheen käytön tähän tarkoitukseen. Pinta on nyt pahasti kulunut. Kaupunki on tänä vuonna ottanut kentän hoitaakseen paikalliselta urheiluseuralta Pitäjänmäen Tarmolta joka on peruskorjauksen jälkeen siitä vastannut. Pinnan hoitamattomuudesta on ilmeisesti kaupungin toimijoiden taholta osoitettu sormella Pitäjänmäen Tarmoa. Tarmon mukaan ei pinnan hoito ole kuulunut hoitosopimukseen.

Kaupunki on tiettävästi lopettanut kentän huollon syyskuun lopussa ja siten käytännössä sulkenut kentän talvikaudeksi. Kun kenttä sijaitsee suuren Pitäjänmäen peruskoulun ja myös nuorisotalon vieressä on tilanne kestämätön.

Pitäjänmäen Tarmon mukaan viime talvena kaupungin alihankkijat eivät onnistuneet kenttää jäädyttämään kun taas Tarmo viittaa kokeneisiin toimijoihinsa jotka sen olisivat kyenneet tekemään.

Myös kentän käyttöön on sekä paikallisten aktiivien että kaupungin toimijoiden mielestä aiheellista puuttua. Käyttövuorojen jako muualta tulevien urheiluseurojen ja paikallisten käyttäjien välillä ei ole tasapainossa. Etenkin kesäaikaan on kenttä tiettävästi lähes täysin varattu suurille kaupallisille urheiluseuroille klo 16 lähtien myöhäisiltaan saakka. Nuorten ohjattua urheilutoimintaa on vaikea silloin järjestää. ’Prime-time’ vuoroja saavat paikalliset toimijat vain vähän. Siksi joudutaan monet harjoitukset tekemään muilla kentillä, automatkojen päässä. Erityisesti korona-aikoina tämä on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Toivomme että tähänkin kiinnitettäisi tulevaisuudessa huomiota niin että nuorisotalon ja kaupungin nuorisotoimen samoin kuin paikallisten urheiluseurojen ja toimijoiden olisi mahdollista ja helppoa käyttää urheilukenttää tehokkaammin nuorten toimintaan.

Pitäjänmäen Tarmon mukaan on maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus eri ikäryhmissä merkittävä. Seura sekä auttaa perheitä hakemaan kaupungin ja muiden avustusta ja käyttää myös omia varojaan tähän. Nuorisotaloa on tuettu esimerkiksi urheiluvälineitä ja pukuja antamalla.

Pitäjänmäkeläisten mielestä urheilukentän ja sen huoltorakennuksen tilannetta ja hoitoa nykyisessä muodossaan ei voida hyväksyä. Täällä leviää helposti käsitys että muualle näyttää riittävän mielenkiintoa ja resursseja, varsinkin itäisiin ja pohjoisiin kaupunginosiin, kun taas Pitäjänmäen osalta aina kuulee ettei mitään voida tehdä kun rahaa ei ole. Tämä on alueen ainoa todellinen urheilukenttä.

Pitskun asukasrakenne on itäiseen Helsinkiin verrattavissa. Sosiaaliset ongelmat ovat todellisia ja nuorten häiriökäyttäytyminen huolestuttavassa kasvussa. Tähän yritetään paikallisesti vaikuttaa yhdessä kaupungin yhdyskunta- ja nuorisotyöntekijöiden kuten myös ennaltaehkäisevää työtä tekevän poliisin kanssa.

Toki täälläkin tiedetään että kaupungin taloustilanne edellyttää myös säästöjä mutta emme ymmärrä tai hyväksykään sitä että varsin kohtuulliset kustannukset täällä valmiiksi huonommin varustetussa Pitäjänmäessä ovat aina näillä leikkauslistoilla kun täällä todella tarvittaisi aivan muunlaista otetta kaupungin taholta.

Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja