HELSINKI KAIKKI SIVUT PITÄJÄNMÄELLÄ TAPAHTUU YMPÄRISTÖ - LUONTO - LIIKENNE

HELSINGIN KAUPUNGINOSAT RY HELKA LAUSUNNOT LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LÄNSI-HELSINGIN PIKARAITIOTIESTÄ

Vuoden alusta saakka olen edustanut Helsingin läntistä suurpiiriä Helsingin Kaupunginosat ry:n hallituksessa. Koronapandemia on tietysti haitannut myös Helkan työtä mutta ei ole hiljentänyt toimintaamme. Kaupunkiluonnon suojelu on nopeasti noussut etualalle kun Helsingin kasvulle välttämättömiin suunnitelmiin on otettu kantaa.

Kuvamme Haagan alppiruusupuistosta – Rhododendron Park. Hieno esimerkki puiston ja metsäluonnon yhdistämisestä. Kannattaa käydä alppiruusujen parhaimman kukinta-ajan ulkopuolellakin.

Pääkaupunkiseutu kasvaa ja on huolehdittava siitäkin että ihmisillä on varaa asua täällä, tehdä työtä ja saada tarvitsemansa palvelut.

Olen tyytyväinen että helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten puolesta puhuva Helka on löytänyt hyvän tasapainon kunnallisten palvelujen ja luontoarvojen välille. Jarruja kehitykselle ei haluta lyödä pohjaan mutta kaikkia kaupungin suunnitelmia ja toimia ei myöskään haluta sellaisenaan hyväksyä.

Joukkoliikenteen edistäminen jo sinänsä luontoteko joten ristiriitaa näiden arvojen välillä ei tarvitse olla. Liikenneprojektit ja muukin rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin ettei arvokas kaupunkiluontomme siitä kohtuuttomasti kärsi. Sama koskee rakentamista, on sitten kyse täydennysrakentamisesta tai kaupungin laajenemisesta.

 Usein tiukatkin kannanottomme ajoitetaan niihin vaiheisiin joissa päätöksentekoa pohjustetaan niin lautakuntia kuin kaupunginhallitusta ja valtuustoakin varten. Helkaa kuullaan ja kannanottomme tulevat osaksi päätösten valmisteluaineistoa.

Tämän kevään ja alkukesän aikana on Helka ottanut kantaa kolmeen kaupungin kehityksen ja kaupunkiluonnon suojelun kannalta tärkeään suunnitelmaan.

Olen itse osallistunut kahden lausunnon kirjoittamiseen. Toinen näistä koskee Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2020–2028 (LUMO) luonnosta. Toinen on kannanotto Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaan. Kolmas kannanotto liittyy siihen määritelläänkö Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto.

Helsingin LUMO-ohjelman luonnos käsittelee luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaupungin kaikessa toiminnassa. Helka sanoo tästä mm. näin:

”Olemme samaa mieltä … kaupunkiluontoalueiden merkittävän terveyttä ja hyvinvointia tukevan vaikutuksen suhteen ja (siitä) että tulee ehdottomasti kiinnittää erityistä huomiota näiden alueiden luontoarvoihin, saavutettavuuteen ja kestävyyteen.”

Tämänkin lausunnon yhteydessä nousi kansallinen kaupunkipuisto esiin. Kun esikaupunkien luontoalueet oli suurimmaksi osaksi jätetty kaavaillun suojelualueen ulkopuolella ehdotin tätä lisäystä mikä tulikin osaksi lopullista tekstiä:

”Tämä kuitenkin edellyttää, että kansallisen kaupunkipuiston rajaaminen ja toteutus Helsingissä tehdään niin, ettei rakentamispainetta lisääntyvästi kohdistu sen ulkopuolelle jääville esikaupunkialueille.”

Lisäksi ehdotin että kaupunkilaisten osallistumisen yhteydessä mainitaan se merkittävä ja tuloksellinen työ mitä on vuosien aikana tehty virtavesien kalakantojen – etenkin taimenkantojen – elvyttämiseksi. Ehdotin myös että ”Ohjelmaan tulisi sisällyttää selkeä kannanotto siitä, ettei kaupunki tai muutkaan toimijat kaupungin mailla käytä neonikotinoideja tai muitakaan torjunta-aineita jotka aiheuttavat haittoja sekä luonnolle että ihmisille.”

Molemmat ehdotukseni tulivat osaksi lopullista lausuntoa.

Länsi-Helsingin raitiotiesuunnitelmien kohdalla osallistuin Helkan lausunnon laatimiseen kirjoittamalla sille pohjaversion. Tämän yksityiskohtaisen kannanoton pohjana käytimme useiden läntisten kaupunginosayhdistysten omia kannanottoja ja Helkalle toimitettuja näkemyksiä ja kommentteja.

Vaikka tässäkin on kyse pikaraitiotiestä on asetelma kuitenkin erilainen kuin mitä olemme Raide-Jokerin yhteydessä nähneet. Siellä ovat työt jo käynnissä ja kaavat ja sunnitelmat on hyväksytty pääkaupunkiseudun valittujen päätöksentekijöiden toimesta. Länsi-Helsingin pikaraitiotien osalta suunnittelu on vasta käynnistynyt joten nyt on oikea aika vaikuttaa päätöksiin.

”Uusien raideyhteyksien luominen osana Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä on periaatteessa kannatettavaa”, Helka sanoo kannanotossaan joka kuitenkin sisältää merkittäviä varauksiakin:

”Tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet ovat selvästi lisänneet kaupunkilaisten tietoisuutta oman lähiluontonsa merkityksestä”, muistutetaan lausunnossa.

”Länsi-Helsingin raitiotien osalta on suunniteltu raitiotien varren tiivistysrakentaminen syytä ottaa uuteen kriittiseen tarkasteluun. Helsingin kaupungin Kvartti-lehdessä 01/2020 julkaistu tutkielma ”Saavutettavuus luo kysyntää tehokkaammalle maankäytölle monilla alueilla Helsingissä ja Helsinkin seudulla” antaa selvän kuvan niistä ristiriidoista, joita hyvinkin saattaa ilmetä taloudellisten ja tehokkuusnäkökohtien ja kaupungin asukkaille tärkeiden luontoon liittyvien terveys- ja viihtyvyysarvojen välillä.

Keskuspuiston rakentamissuunnitelmien ympärillä käytävä osin kiivaskin keskustelu on vain yksi esimerkki siitä miten kaupunkilaisten arvot muuttuvat ajan mukana. Sen pitäisi antaa aihetta varovaisuuteen myös Länsi-Helsingin raitiotiehen liittyen” Helka toteaa.

”Voimassa olevan rakennusalan kaavoituksen ja tämän suunnitelman kielteinen yhteisvaikutus luontoarvoihin ja varsinkin metsäalueisiin edellyttää mielestämme aikalisän ottamista. Olisi käynnistettävä asiallinen keskustelu johon myös vaikutusalueen asukkaat, kaupunginosayhdistykset, muut toimijat ja helsinkiläiset yleensä kutsuttaisi mukaan. Olisi parempi että asiat nostetaan avoimesti pöydälle jo nyt ja haetaan ratkaisuja jotka olisivat mahdollisimman laajalti hyväksyttävissä kuin että koko suunnitelman toteutus hankaloituisi myöhemmin.”

Tämä uusi raitiotiesuunnitelma ja Vihdintien kaupunkibulevardihanke on aiheuttanut huolestuneisuutta seudun tärkeiden puisto- ja metsäalueiden osalta. Tässä on Helka ottanut selvän kannan kaupunginosa-aktiivien tueksi:

”Riistavuoren puiston ja sen lähialueiden käyttäminen täydennysrakentamiseen ei mielestämme ole hyväksyttävissä. Riistavuori on ainoa merkittävän kokoinen puistoalue Etelä-Haagassa ja olennaisen tärkeä lähivirkistysalue kaupunginosan asukkaille. Se on monipuolinen metsä- ja kallioalue, joka on lähiseudun asukkaiden, koulujen ja päiväkotien laajasti käyttämä. Tässä on kuljettava luontoarvot edellä eikä tämän arvokkaan alueen rakentamista saa katsoa esimerkiksi välineenä raitiotien kustannusten kattamiseen. Helka tukee jäsenyhdistyksiään niiden vaatimuksissa säilyttää Riistavuoren alue raitiotieprojektin yhteydessä koskemattomana.”

Länsi-Helsingin pikaraitiotie saattaa vaikuttaa poikittaislinjalla kulkevaa Raide-Jokeria voimakkaammin muihin sen vaikutusalueen kautta keskustaan suuntautuviin joukkoliikenneyhteyksiin. Tähän kiinnittivät esimerkiksi Pitäjänmäki-seura ja Konala-seura huomiota ja se näkyy myös Helkan lausunnossa:

”Länsi-Helsingin alueelle suunnitellun uuden raitiotien osalta on tärkeää etteivät keskustaan suuntautuvat suorat ja vaihdottomat joukkoliikenneyhteydet Haagan liikenneympyrän pohjoispuolisilta alueilta – kuten esimerkiksi Pitäjänmäestä, Pajamäestä, Konalasta ja Malminkartanosta – heikkene uuden raitiotien tullessa käyttöön.”

Helsingin Kaupunginosat ry:n Helkan kotisivulla https://kaupunginosat.fi/helka/category/helkan-lausunnot/helkan-lausunnot-helkan-lausunnot/ on nämä lausunnot julkaistu kokonaisuudessaan.

Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja ja läntisten kaupunginosien edustaja Helkan hallituksessa