HELSINKI KAIKKI SIVUT

MYÖS PITÄJÄNMÄKI TARVITSEE LAAJEMPAA ”KAUPUNGINOSIEN MYÖNTEISTÄ ERITYISKOHTELUA” SYRJÄYTYMISEN ESTÄMISEKSI

Kirjoitin viikko sitten kommentin Helsingin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattisen ryhmän tekemään ehdotukseen kaupunginosien myönteiseen erityskohteluun osoitetun rahoituksen lisäämiseksi.

Näkökulmani oli tietysti Pitäjänmäki.

Kuva on meidän syyskuussa järjestämästämme Pitäjänmäki-päivästä – omalla kustannuksellamme tietysti, ilman kaupungin tukea…

—–

Lyhyessä ajassa on Pitäjänmäki muuttunut perinteisestä kylä- ja teollisuusyhteisöstä paljon monimuotoisemmaksi kaupunginosaksi. Myös asukasrakenne on täällä vahvasti uudistunut.

Strömbergin pienehkön peruskoulun oppilaiden juuret ovat 42 eri maasta ja myös Pitäjänmäen peruskoulussa on maahanmuuttajataustaisten nuortenosuus suuri. Kolmas on pieni ruotsinkielinen kyläkoulu josta löytyvät peruskoulun ensimmäiset luokat.

Myös päiväkodeissa on muiden kuin suomea tai ruotsia kotona puhuvien lasten lukumäärä ja osuus kasvanut. Pitäjänmäen asukkaista onkin maahanmuuttajataustaisia aika lailla yhtä suuri osuus kuin useissa Itä-Helsingin kaupunginosissa, 25 – 37 prosenttia kaupungin tilastojen mukaan. Tämä alue jatkuu sitten rautatien vartta pitkin Espoon Mäkkylään ja Leppävaaraan.

Nämä uudemmat asukkaat löytyvät etenkin vakuutusyhtiöiden omistamista vanhemmista kerrostaloista joista kaupunki vuokraa asunnot. On selvää että näissä keskittymissä ovat sosiaaliset hyvinvointiongelmat selkeästi näkyvissä.

Kaupunginhallituksen lausunnossa tähän aloitteeseen sanotaan mm että ”Helsingin kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on alueiden välisen eriytymisen vähentäminen ja kaupunginosien välisten hyvinvointierojen kaventuminen.” Siinä todetaan myös että ”eriarvoisuuden vähentäminen on yksi Helsingin hyvinvointisuunnitelman 2019−2021 painopisteistä.”

Ilman rahoituksen lisäämistä ei näihin asioihin voida tehokkaasti puuttua.

Pitäjänmäellä ei ole lainkaan asukastiloja, pienehkö sivukirjasto ja nuorisotalo löytyvät, mutta asukastilaa todella tarvittaisi uusien ja vanhojen pitskulaisten vetämiseen mukaan yhteisöömme. Tuki kaupunginosayhdistyksille kohdistuu nyt vain sinne missä kaupungin omistamia tai tukemia asukastaloja jo on. Muuhun kaupunginosatoimintaan varatut ns. pienavustusrahat loppuivat viime vuonna jo helmikuussa ja tälle vuodelle näitä varoja ei ole lainkaan.

Täällä Pitskussa yritetään nyt pyörittää kaupunginosan yhteistä vapaaehtoistyötä täysin ilman kunnallista tukea.

Tämä ensimmäinen Helsingin ns. osallistuvan budjetoinnin kierros ei tällä alueella vaikuttanut millään tavalla näihin tarpeisiin. Siitä olen erikseen kirjoittanut Helsingin Kaupunginosat ry:n Helka:n blogisivulle.

Näkisinkin ettei saman budjettirahoituksen pyörittäminen eri toimintojen tai kaupunginosien välillä tee mahdolliseksi näihin olennaisiin eriarvoisuusongelmiin puuttumista. Kuten valtuustoryhmän esityksessä sanotaan on huolehdittava siitä että riittävästi kunnallisia varoja kohdistetaan sitä tarvitsevien esikaupunkialueiden myönteiseen erikoiskohteluun.